Taas tällainen vastennäköä päivä. Aamulla Kalmarista lähdettäessä päästiin seilaamaan kovaa, mutta sujuvaa länsituulta. Puolilta päivin tuuli kääntyi jälleen vastaseen ja alkoi koveta. Kaikki alle neljäntoista on ok, mutta kun mennään sen yli tuntuu tuuli oikeesti kovalta. Tänään kaksi viimeistä tuntia tuuli puhalsi 15 – 17 m/s ja siis vastennäköä. Pojista oli hauskaa kun tuli uusi enkka, äiti ei niinkään ole kiinnostunut tuuli ennätyksistä. Katsaus konehuoneeseen ja polttoainesuodattimessa lilluva vesi sai aikaan päätöksen. Tänään ei mennä Karlskronaan vaan seuraavaan satamaan ja niin päädyimme Sandhamniin. Tämä Sandhamn on mukava pikku kalastajasatama aivan etelä Ruotsissa, eikä lainkaan kuin Tukholman saariston vastaavanniminen chillailupaikka. Eteenpäin tänään kuitenkin runsaat 50 mpk:ta ja nyt syöty rantagrillin terveellisiä antimia. Rasmus olis kyllä mieluummin syönyt oikeaa ruokaa, kuin grilliherkkuja. Onneksi listalla oli myös katkarapuvoileipä… aika paljon terveellisempää – miten lapset voi olla niin terveystietoisia. Valtaosa lapsista hyppäisi sujuvasti ruokailujen ohi ja korvaisi ateriat herkuilla tai suolapaloilla, mutta ei nämä. Ruoka on ruokaa ja herkut herkkuja!.
Nyt siis rantaelämässä… pojat ehtivät ajella monta kierrosta kalastajien hauskoilla kärryillä ja sai äitikin istua kyydissä, ennenkuin meille huomautettiin ettei niitä saa lainata. Nyt pestään pyykkiä ja pojat kalastaa, olispa nyt kaunis lämmin kesäilta!. Matkalla tänne ehdin kastaa kolmet goretech housut aivan läpikotaisin… nyt siis vene on kuin mustalaisleiri kun kaikki on kuivumassa.
Yhteydet toimii hauskasti… vielä muutama vuosi sitten ei Kalmarsundin keskellä ollut puhelinkenttää, mutta nyt on ja tällaisessa pikku kalastajakylässä on langaton internet. Maailma muuttuu… ja hyvä niin.Sitä voi samanaikaisesti olla kaukana kaikesta ja kuitenkin niin läsnä.
Karonmatkassa 
Jätä kommentti