Huomenna Saksa ja Sassnitz

Tuulta taas täällä pohdin ja nyt näyttäisi siltä, että huomenna on erinomainen päivä lähteä kohti Saksaa. Tulossa siis pitkä meripäivä, varsinkin kun lähdemme täältä Bornholmin itärannalta. Toivomme siis ennusteiden pitävän paikkaansa ja  silloin purjehdimme sivumyötäisen ja sivuvastaisen välisissä tuulissa Sujuvasti Sassnitziin. Luottamus ennusteisiin ei miehistössä ole kova, mutta niihin nyt vaan on suunnitelmat perustettava.

Tänään satamapäivä ja iltapäivällä poljimmekin runsaat viisi kilometriä saarenpohjoiskärkeä kohti. Kuulimme siellä olevan Tanskan pisimmän köysiradan ja sitä siis pitimennä katsomaan. Sieltä se löytyikin, hurjan näköinen pudotus jyrkänteeltä alas sisäjärven yllä. Tommi ja Rasmus olivat heti valmiina, tuota pitää kokeilla. Niinpä hurjapäät kapusivat muiden mukana ylös ja me pelkurit jäimme kuvaajan rooliin. Pelottavaa oli lähtö jyrkänteeltä ollut, mutta kuulema kannatti, SIISTII! Kävimme myös katsomassa Hammerhavenin satamaa ja olipa hyvä, että tänne Allkngeen.  Aika kuultaa muistot ja  nuoruuden satamatkin  siis nöyttävät nyt erilaisilta, ihme.  Tässäkin satamassa siistit suihkut ja kohtuullisen lämmin vesi.  Nämä asiat ovat parantuneet sitten  nuoruusvuosien. Ennen reissua sain tietoa, että Tanskassa on kallista, mutta ainakaan ruoka ei sitä ole. Kolme kassillista ruokaa ja 3 litraa viiniäa sataman lähikaupasta  485 Tanskan  kruunua -ei niin  kovin kallista. Suomen ruokamonopolin kuningaskaupassa olisin vastaavista ostoksista pulittanut reippaasti yli 100 euroa ja viini olisikin sitten pitänyt hakea erikseen. Olisihan sen moninkertaisen hinnan tietysti mielellään maksanut kun sitten olisi saanut bonusta, suomalaisten rakastamaa ”ilmaista” rahaa.  Järjestelmähän maksaa vain 300 miljoonaa euroa vuodessa ja tuota rahaahan ei kerätä  asiakkailta vaan se tulee taivaasta, onhan se ilmaista eikös vaan?. Lempi angsti aiheeni, mutta nyt en jatka siitä  sen enempää vaan menen nukkumaan…