väsyneinä, mutta onnellisina lähes 80 mailin matkan jälkeen ollaan perillä Saksassa. Jälleen saimme tuulen kääntymään meille vastaisemmaksi, vaikka aamulla hentoinen tuulen vire kävikin mukavasti luoteesta. Kun sitten tuuli nousi niin vastaisemmaksihan se meni. Sitkeinä sisseinä vaan jatkettiin ja illalla oltiin sitten perillä ja ravintolaan syömään. Matkalla muistelimme kuka idean Saksaan lähdöstä oli alunperin keksinyt, tämän purjehduskohteen ideanikkarinahan on ollut Roope. Äidille halpaa olutta on idean takana. Rasmuksen mielestä ensi kesänä hän voi sitten vuorostaan päättää kesälomakohteen ja se on Airisto! Seilaammme siis ensi kesänä Airistoa edestakaisin, kaikenlaista avomerta välttelemme. Roopen mielestä taas Puola voisi olla mielenkiintoinen kohde….
Tänään pohdiskelin seilatessa mikä olisi toisin jos aluksessa olisi kaksi aikuista? purjehduksen aikana voisi ruuaksi olla monipuolisempaa (nyt kolme kertaa syöty lämpimiä voileipiä), luovimista jaksaisi kauemmin ja purjehtia voisi enemmän, perämiehen ei tarvitsisi pelata neljän suoraa samalla kun ohjaa, lasten ei tarvitsisi ”ruokkia kaloja” yksin, eikä veljen avustaa huonovointista, huonoille ja hyville suunnitelmille löytyisi vastuun jakaja, iltasatua tarvitsisi lukea vain joka toinen ilta….Olishan siitä siis iloa, toisesta aikuisesta.Rantamanooverit sujuvat sen sijaan tällä porukalla melkein paremmin kuin aikuisten kanssa. Roope tänään oikein huomautti, me tultiin äiti kyllä selvästi paremmin rantaan kuin naapuri. Totta, hienosti meni vaativa perätuuli rantautuminen tolppien väliin.
Karonmatkassa 
Jätä kommentti