Olipa taas päivä… lähdimme helteisen kuumasta, mutta puoli pilvisestä Rostockista ulos lähes tyynelle merelle. Ennusteen mukaan tuulen maximi tulee olemaan 11m/s. Aamu sujuukin varsin leppoisassa ja kuitenkin eteenpäin vievässä sivumyötäisessä. Ehdin korjata hanskalokeron kanteen uudet ruuvit ja vuosia kaipaamani stoppari oviluukuillekin valmistui puuhdetyönä. Puuhdetyöni sitten valmistuivat ennen liikennekaistan ylitystä ja sain korjattua tavarat. Oikeastaan puolimatkassa ja keskellä liikennekaistaa alkoi tuuli nousta ja kääntyä sivutuuleksi. Ensin 11, sitten 14 ja lopulta 17 m/s ja sivulta. Ensin teimme keulapurjeesta nenäliinan ja sitten lopulta laskimme myös isopurjeen. Sieltä sitten surffasimme aaltojen noustessa pienellä nenäliinallamme. Toista tuntia tuuli jaksoi puhkua melkoisesti ja sitten hiukan tyyntyi, kuitenkin tuuli alkoi nousta uudelleen juuri ennenkuin rantauduimme. Hurja sisäänajo myötätuulessä pienestä aallonmurtajasta sisään. Roopen mielestä sisäänajossa liikaa vauhtia, mutta oikeastaan minusta tuntui, että olisi pitänyt olla vielä enemmän vetoa moottorissa. Sen verran sisääntullessa aallot tuntuivat vievän minua… hyvä paikka keula tuuleen ja todella ystävälliset ihanat ihmiset vastassa. Olipa mukava vastaanotto.
Ne s/y Selenan purjehtijoista, jotka istuvat päivisin ulkona ja nauttivat ilmasta ja purjehtimisesta näkivät tänään puöriäisen. Pyöriäishälytys sisätilojen leffateatteriin, mutta aikaa kului liikaa ja puhisija hävisi. Tein tosiaan kannella puuhdetöitä ja jäin kuuntelemaan ihmeellista puhinaa. Ihankuin joku aukaisisi jättiläisolutta, ehdin kuulla äänen 4 – 5 kertaa ennenkuin huomasin pyöriäisen lähes veneen vierellä peräkulmassa. Harmi, että lapset eivät sulotarta nähneet. Toivomme huomenna parempaa onnea… kannattaisiko jättää aamupäiväleffat katsomatta? Toisaalta näkeehän niitä eläimiä televisiostakin!!!. Olemme nähneet tällä matkalla hauskoja luonnon juttuja. Ruotsin rannikolla ihmettelimme merikotkien sankkaa määrää, Suomessa ei tosiaankaan ole samassa määrin kotkia. Sitten tulimme etelämmäs a huomasimme Muratin kasvavan luonnonvaraisena. Bornholmissa Tommi söi kirsikoita puista, ei ollut hyviä. Matkalla Sassnitzista näimme valtavia lähes muovikassin kokoisia meduusoja. Hohe Dunessa pojat saivat muutaman ahvenen lisäksi kiinni myös taskuravun, sitä sitten ämpärissä ihailtiin. Tämän päiväinen pyöriäinen oli sittenviimeisin hauska yllätys. Toivottavasti näemme niitä vielä lisää..
Nyt odottaa tiskit ja sitten leffailta..
Karonmatkassa 
Jätä kommentti