Brio osaamisen iloa…ratkaisu!

Vene siis ulos merelle ja minä sisään johtoja seuraamaan. Aloitin lämppäriltä, joka sijaitsee melko hankalasti ohjausvaijereiden takana, peräpeilin laskevassa osassa. Siellä kaikki hyvin ja olinhan sitä jo yölläkin ihaillut.  Kohti termostaattia, perähytin turkkilevy ylös ja siellä on yllätyksekseni vettä pakoputken ja johtojen kaverina. Päätän kuivata veden ja saankin aikaiseksi 2,5 ämpärillista vettä poikkeuksellisesta paikasta. Nopeasti löytyy kuitenkin vuoto tai paremminkin tiputtelukohta… peräsin akselista tiputtaa tasaisesti vettä. Joka kevät käännän akselin rasvaprässiä niin, että se on tiivis, mutta liekö nyt peräsin joutunut kovissa tuulissa ja sulkujen pyörteissä sellaiselle rasitukselle, että rasvat on painautuneet ulos. Mitään klappia akselissa ei ole. Siinä kuivatellessa nostin samalka pilssissä olevia johtoja ylös ja sielläpä se termostaatin johtokin uiskenteli vedessä. Ainoana erona muihin oli se, että tässäpä johdossa oli liitoskohta. Kuivatin pilssin, purin liitoskohdan suojauksen ja alta paljastui hyvin tehdyt, mutta aivan märät liitokset.. kuivatus ja nopea napsautus…. valo syttyy! Aivan mykkä termostaattini saattaa sittenkin alkaa toimia. Olin olueni ansainnut! Ei tarvittu huoltomiestä eikä insinööriä, ihan vaan kosmetologia ja hiukan lapsena opittuja Brio osaamisen iloa – ratkaisutaitoja.