Olipa loma ja vastasi kaikkia niitä odotuksia mitä ajattelinkin… seikkailua, uusia juttuja, paljon matkantekoa, Ruotsin halki vihdoinkin, luontoelämyksiä, uusia ihmisiä ja ennenkaikkea vene-elämää. Mä en vaan olis halunnut sen loppuvan vielä! Mun elämä vois kyllä siirtyä tuonne veneeseen, koskakohan siihen kyllästyisi.
Oma viikkoni oli vähä tuulinen, mutta aurinkoinen. Useana päivänä sai keikkua bikineissä tai vieläkin vähemmissä vaatteissa, aurinko porotti ihoa, kyllä kelpasi. Tuulettomuus laittoi Lombardinin laulamaan, mutta usean päivän aikana olen sitten ehtinyt kiillottaa ja pulerata venettä. Ensin kyljet ja vesiraja viikon alussa, sitten pikkuhiljaa hytin kylkiä ja vielä tänään teak-kannenpesua ja istumalaatikon trallien alusten siivous. Mukava tuoda siisti vene kotiin.
Merivesi on tänä kesänä pysynyt viileänä ja vasta nyt lämpötila lähentelee kahtakymppiä (Österskärissä 18 astetta). Sinilevä, tuo Itämeren vitsaus, nostaa heti päätään kun siihen on mahdollisuus. Valitettavasti Österskärin rannassa näi jotain mitä en ole ennen nähnyt livenä. Laiturin ympärillä oli isoina lauttoina sinertävänvihertäviä homelauttoja. Hurjan näköistä, ihankuin merenpinnalla olisi oikeasti paksu homekerros. Kesän aikana levää näkyi vähemmän kuin ennen, mutta lohduttoman näköiseltä näytti matka Österskäristä Korppooseen asti. Aivan hurjia levälauttoja.
Loman viimeinen ilta meni railakkaasti, sinkkutyyliin Nauvossa. ”Kippari Karoliinaa” oltiin jo laiturilla vastassa ja siitä se ilta sitten polkaistiin käyntiin. Kyllä toiset vaan osaa suunnitella juhlatkin paremmin. Kaikki täydelliseen sinkkuiltaan kuluvat tekijät oli huomioitu ja kaikkea oli kaverille kans…. iso kiitos siis ystävälle, olipa ihana loman loppu!
Karonmatkassa 
Jätä kommentti