Satamassa ainakin hyvin tilaa ja vettä sekä sähköä laiturille asti… sataman palvelutasoa voi jopa ihmetellä kylärannassa, jossa osa ihmisistä asui jopa pienissä hökkeleissä.Iloisia, tyytyväisen oloisia ja kohteliaita malesialaiset – onnellisen oloinen kansa.
Lomahan on haaveilua varten… täällä piskuisella Maleasian rannikon saarella ehtii miettiä millainen purjehdus Selenan tänne kristallin kirkkaan veden äärelle? Tyynimeri on lumoava – Meren lämpö jopa hämmensi, se kuin lämmin syleily kun siinä ui. Koralleja näkyi monien metrien syvydessä ja kalojen kirjo oli rajaton.
Löysimme laiturista useita maailman kiertäjiä ja jopa yhden ruotsalaisen purkkarin. Pääsen taas toteamaan ettei Valtameriä todellakaan koluta niillä yli 50 jalkaisilla miljoona jahdeilla vaan hyvinkin pienellä porukalla halittavilla maltillisilla aluksilla. Jäin miettimään, miksi alusten kotimaata oli hyvin vaikea huomata. Lieneekö merirosvouksen tai rantavarkaiden pelko tehnyt merenkiertäjät varovaiseksi. On parempi ettei kukaan tiedä mistä kaukaa olet – ehkäpä niin.
Ollapa erinlainen elämäntilanne, niin kiitollinen kuin olenkin kaikesta – viihtyisin varmaan maailman merilläkin kierrellen☺.
Ylävedellä mastot näkyivät melko hyvin korkean aallonmurtajan takaa…
Karonmatkassa 
Jätä kommentti