Pääsimme jälleen kokemaan kerta kaikkiaan loistavaa menoa – yli aavan meren. Naisisto selviytyi hienosti runsaan 28 tunnin ja 190 mpk:n rupeamasta. Avomeri ensikertalaisemmekin paljastuivat kelpo ohjailijoiksi haastavassa myötätuulessa.
Lähdimme kohti Höga Kustenia luottaen yr. no – säätiedoitukseen. Suurta luottoa tarvittiinkin kun Isokarilta merelle suuntasimme, sillä avomeri odotti meitä peilityynenä. Peltigenoalla siis eteenpäin tietäen että tuuli nousee yöksi.
Tyynellä avomerellä on aikaa ja puuhdetöitä on keksittävä, onneksi olemme kekseliäitä. Olemme hoitaneet kauneutta sillä karvanpoisto kannella on ollut suosittua tälläkin reissulla.
Avasimme peliringin ja mittelöimme myös Unon mestaruudesta. Kirjastontätimme oli erityisen kiireinen luettavien suuren vaihtuvuuden vuoksi ja laadukkaiden aikakausilehtien ansiosta tietotaitomme ”julkkisten” elämästä on nyt topissa. Jatkossa turvaamme tämän tiedon kätevällä tilauksella…
Onneksi tuuli alkoi nousta ja Lombardini pääsi lepovuoroon. Hiljalleen nouseva myötätuuli keikutti Selenaa yön tunteina ja siedimme kukin tavallamme tätä höykytystä. Lopulta aamun kirkastuessa tuuli oli jo navakkaa ja etenimme jo lähes surffaten.
Hämmästykseksemme seilasimme taas tyhjällä merellä – ei laivoja, ei muita huviveneitä. Merellä tapasimme vain hylkeen, lokkeja ja erään vapaamatkalaiseksikin hetkeksi ryhtyneen pikkulinnun.
Somemahdollisuuksien palautuminen paljastaa meille lopulta mantereen lähestymisen. Puhelimemme kilahtelevat – olemme verkossa. Jylhänä nouseva Höga Kustenin rannikko siintää edessä vaikuttavan näköisenä. Lopulta seilaamme vauhdikkaasti sisään Ulvöön lähteen ja purjeen laskun ohessa emme malta olla ihastelematta näkymää, kaunista.
Illallinen paikallisessa oli kerrassaan loistava – Lax i papper vei miehistömme melkein sanattomaksi. Täydellinen vuorokausi takana, kiitos Ladyt, tytöt, naiset vai miten se nyt meni 😉🌞.
Olemme perillä ja taulun paikan valinta bileet ovat siis tulossa… 
Karonmatkassa 
Jätä kommentti