Suomessa, valitettavasti…

Pohjoistuuli on todellakin päättänyt puhaltaa korkealta ja kovaa. Me olemme matkalla kotiin ja juuri nyt olisi kivaa jos tuulisi aivan jostain muualta tai edes hiljemmin. Onkohan tämä joku viesti, että pitäisikin vaan lähteä aivan toiseen suuntaan ja yrittää kotiin vasta vuoden tai kahden päästä? Koskakohan tästä saisi kyllikseen? Mihin voi valittaa jos ei ole tyytyväinen kesäloman loppumiseen?🤔🤔🤔

Kolmen tuulisen yön jälkeen irti Saltsjöbadenista.   Tuulinen kiinnittäytyminen polttoainelaituriin ja siitä nyt muistona mustaa kyljessä, tuli pientä kiillotettavaa telakkakaudeksi. Tankkasimme ja saimme myös septin tyhjennettyä 200Kr korvauksesta. Aseman poika ei edes yrittänyt kaupata palvelua vaan auliisti opasti, että tyhjennystä saa saaristossa ihan ilmaiseksi. Me kuitenkin tehtiin ekoteko ja tyhjennytettiin, ehkä pojan harmiksi 😲…

Päätimme kurvailla sisäsaaristoreittiä, rantoja ihastellen  ja melko lähellä Tukholmaakin käytiin. Illaksi Kyrkogårdsön saarelle,jossa sijaitsee Siaröfortetin mielenkiintoinen linnoitus. Jännittävät bunkkerit ja tykit rakennettu saareen, näitähän Ruotsin rannikolla on lukuisia. Vuokrattiin hiukan ylihintainen (500Kr) sauna, joka olisi pitänyt ilmeisesti itse vielä lämmittää (tästä ei siis mitenkään informoitu). Meidän mennessä oli jo sammunut, mutta onneksi lämmin. Nopeasti liekit pesän alle niin, niin hyvä tuli. Mielestämme oli nyt kyllä hintansa väärtti, ihana päästä saunaan.

Torstai aamuna piukkaa pohdintaa ollaanko me lähdössä Ahvenanmerelle vai ei. Pohdinta jatkui pitkälle iltapäivään, mutta kun lähdön hetki olisi tullut oli päätös helppo. SMHI kertoo Söderarmilla keskituulen olevan 12 m/s puuskissa 15m/s niin eipä tuonne keinutukseen tällä teamillä hinkua ole. Vielä yö siis Ruotsissa ja päädyttiin Gräddöhön. Keula tuulessa oli hyvä keinua ja sataman hyvässä saunassa vietettiin iltaa. Gräddössä myös erinomainen ICA kävelymatkan päässä.

Kauan on pitkä matka ja nyt ollaan siis menossa kotiin, valitettavasti. Aamulla liikkeelle klo 05:30 ja tyynelle merelle. Päätimme lähteä aikaisin ja päätyä kauas. Aamuvahteja kun ajaa vuorotellen toisen nukkuessa ja antaa päävastuu Reiskalla ja tutkalle niin kyllähän tätä jaksaa. Tuuli nousi päivällä ja pääsimme seilaamaan, päivän huippuna kahdeksan solmua. Vajaan 70 meripeninkulman päivämatkan jälkeen olimme jo Sottungan satamassa. Täällä palvelut ovat parantuneet ja rannan uudet WC:t saivat kaikilta kymmenen pistettä 👍☺️. Kalaonni suosi nuorta pilkkijää ja ahventa nousi aivan solkenaan. Perkauskouluhan tässä sitten avautui…