Selenan kevätkunnostuskausi vai pitäiskö oikeastaan puhua talvikunnostuskausi on tänä vuonna ollut erityisen haasteellinen. Haasteet ovat yksittäisinä olleet kohtuullisia, mutta niiden suuruudenhullut toteuttajat ovat saattaneet itsensä tilanteeseen, jossa työn, kodin ja veneenkunnostuksen yhtälö on ajoittain tuntunut melko haasteelliselta. Kaiken vapaa-ajankaan laittaminen ei nyt ole tuntunut riittävältä. Mitä sitten oikein olemme puuhastelleet.
Minun suurin ja pitkäaikaisin uudistustyöni on ollut pedestaalin uusiminen. Joulukuussa irtisahattu vanha rumilus oli tullut tiensä päähän ja nyt oli aika askarella 2000-luvun versiota. Talvi-iltojen viettäminen varaston verstaalla tuntui oikein mukavalta. Tein muottia kymmeniä tunteja, hion ja kittasin ja hion ja kittasin. Lopulta pääsin sitten laminoimaan. Laminointi sujui mutkattomasti, mutta harmikseni irroitus ei. Kahdeksan vahakerroksen lisäksi olisi pitänyt sittenkin laittaa vielä irroitusainetta… lopulta sain osan muotista varovasti lähes nakerrella irti laminoinnista.
Ihan samalla sitten maalasin mustat vauhtiraidat sinisiksi ja siloitin pedestaalin sisäosan. Sileään siniseen on sitten kiva tyontää tarvittaessa käsi, uudesta manusluukusta. Paikalleen istuttaminenkaan ei mennyt ihan niin mutkattomasti kuin olin ajatellut, mutta pienten lisätukien laminoimisella tulos oli parempi kuin vanha. Nyt tulos on hyvä ja ennenkaikkea käytännöllinen. Vielä puuttuu kompassi toimitusvirheen vuoksi ja muutamat tiikkirimat…
Lämmityslaitteen uudelleesijoitus on ollut haaveeni jo vuosia, koska typerään koloon asennettu laite on kaikkea muuta kuin turvallinen. Jonkun huoltovapaan vekottimen voisin tuohon paikkaan tuupata, mutta en laitetta joka todellakin tarvitsee huomiota. Nyt huolletulla laitteella on oma turvallinen, ulkotilaan tuulettuva kaappi, uusi savupiippu ja putket sekä äänieristys. Tämä uudistus onkin sitten osa isompaa perähyttiremonttia, jossa ikäänkuin samalla valmistuu karttalaatikot lukuisille kartoille. ”Samalla valmistuminen” on luonnollisesti melkoinen illuusio. Mahonkipiironkia lakataan edelleen ja ennustettu valmistumisaika on juhannus.
Kylmäkoneen ja kylmäboxin uudistaminen on lähes kokonaan ollut Petrin harteilla. Syksyllä saapunut hieno Isothermin laite olikin ensimmäisten joukossa jo talvella saamassa uutta sijoituspaikkaa Selenassa. Samalla uusiutui kylmäelementti ja nyt kannen avaaminen saa myös valon syttymään boxiin. Melko ylellistä ja ihan samalla syntyi.
Viime kesäisten toiletti-selkkausten vuoksi päätettiin kuluvat osat vaihtaa kahdeksan vuotta vanhasta toaletista. Kumihan on tietysti kuluvaa… Ihan siinä samalla pääsi pytty pytsattavaksi ja liotettavaksi kotioloihin ja tietystikin nyt nuo letkut kannattaa ihan samalla uusia. Petrillä tässäkin puuhaa – irroittamiseen kommentoin, että tuon kerran asentaneena muistelen ettei se ollut ihan mutkatonta. Joitakin asioita sitä vuosien jälkeenkin muistaa kirkkaasti. Nyt kuitenkin, ihan samalla, virtsakivetön, ehtakuminen ja uusiputkinen pytty paikoillaan.
Tässä olisi saattanut olla ehdottomasti sopiva määrä puuhdetöitä, mutta ei tälle työparille. Selenan liian vanhat läpiviennit on vuosia olleet mielessä ja niidenkin kimppuun siis tänä keväänä. Hienosti sai Petri jyrsittyä vanhat irti ja pian oli pohja täynnä reikiä – jäimme odottamaan True Desingin komposiittiläpivientejä.
Lopulta nämä saapuivat hiukan viimetipassa ja päätyivät paikoilleen. Samalla uusittiin takkuilevasti toiminut lokianturi ja nyt saamme sitten nopeuden lisäksi syvyys ja lämpötilatietoja plotterille. Meidän Sea Talk ng- verkko vaan kasvaa ja piuhoja vetäessämme mietimme pitäisikö pian jo piirtää jotain kaaviota hatataran muistin tueksi. Läpivienneistä syntyikin sitten kevään murhe – erityisesti jääkaapin muhkeasta sellaisesta. Kaareva runko ja isohko läpivienti oli lopulta syyllinen siihen, ettei Selenan ensimmäinen vesillelasku onnistunut… niin ja tietysti parempi keskittyminen olisi ehkä auttanut huomioimaan tämän jo ennalta. Pettymys oli kuitenkin melkoinen – mutta vahinkoja sattuu. Seuraavaan viisaammin ja nyt suoristusta myös runkoon. Onneksi on tuota paksuutta tässä Rouvassa.
Ihan vinkiksi muille, kiristystyökaluihin kannattaa panostaa. Meillä on nyt melkoinen valikoima isoja avaimia, vinolla ja lyhyellä varrella. Saa vuokrata, mutta näitä ei myydä ikinä. Ihan samalla sitten kaikki putket uusiksi ja pentryn ”ihan samassa” olikin sitten melko haastetta. Melkoisella jännityksella odotimme kakkoslaskupäivää, kelluuko se nyt?
Sitten ihan samalla on valaistuksesta poistettu lukuisia 10A polttimoita ja nyt tunnelmavaloa syntyy ledilistoista. Ledien asennus, kolvailuineen ja paikalleen saattamisineen on ihan sellainen mukava homma, joka vie vain tunteja… Ihan samalla, kiva homma vai mitä Petri?!
Eikä tässä vielä kaikki – ihan samalla on uusittu Selenan äänimaailmaa. Nyt on kaiuttimet kunnossa ja äänen laatukin kohdillaan, jopa hiljaisilla äänillä. Tähän ihan samalla projektiin on myöskin hukkunut tunteja ja osittain myös virhellisen tiedon ja väärän aparaatin vuoksi. Onneksi minun ei tarvinnut tähän osallistua – olisi voinut mennä hermot!
Kevään yllätyshankintana uusittiin mastonhuippuun VHF-antenni ja Windex. Tämä yhdistemälaiteen kokoaminen oli erään pitkän viikonlopun sunnuntaille liian haasteellinen, mutta maanantaina sujui onneksi paremmin. Tämä uudistus rahoitettiin lahjarahoilla ja vähän jäi vielä ylikin, tästä kiitokset!
Eikä keväällä sitten muuta kuin tietysti ihan samalla kaikki peruspuleraamiset ja maalaamiset, teak-kannet proppujen korjaamiset ja muut pikku puuhat. Sellainen kevät meillä – välillä jo mietin, että mahdetaanko sitä seilata lainkaan kesällä 2020 vai kunnostetaanko vaan?
Nyt Selena vihdoin kelluu ja on saatettu purjehduskuntoon. Sprayhoodin uusia kirkkaita ikkunoita ihaillessa ihmettelen, muksien ihan samalla noitakin päättänyt vaihtaa itse🤔.
Lauantaina piti olla ihan vaan muutama pikku homma edessä ennen merelle lähtöä. Mikään ei kuitenkaan tänä vuonna ole mennyt helpolla niin miksi tämäkään. Lähdön hetkellä nimittäin jätti Lombardini hyrähtämättä… meillä oli täysin mykkä kone! Pähkäilimme ja yritimme startata kaapelilla suoraa starttimoottorista sekä koputtelimme starttia ja solenoidia. Onneksi saimme numero tiedustelun perusteella kiinni aivan mahtavan miehen Liedon Moottori ja Vaihteisto Oy:stä. Meille ennestään tuntematon mies jaksoi väsymättä neuvoa ja oli myös kiinnostunut lopputuloksesta. Lopulta kojetaulun herätevirran ja solenoidin navan yhdistäminen sai koneen hyrähtämään. Meillä on starttinappula kaput, onneksi, eikä starttimoottori. Hetken jo mietin millainen juhannus kotona vietettynä!
Nyt siis merellä, vihdoinkin! Ensi keväänä sitten fiksummin, ainakin puolet vähemmän hommia täytyy olla👍
Karonmatkassa 
Jätä kommentti