Syyskuun huumaa…

Yrittäjien viikonloppuun oli ihana päättää purjehduskausi 2020. Miten kaunista voikaan olla syyskuun lopussa, siis silloin kun on kaunista.

Tässä syyskuussa on ollut myös toisenlaista keliä. Kaksi viikkoa sitten meille tarjottiin sadetta ja uhkaa 15-20 m/s puhaltavasta länsituulesta. Silloinkin tietysti merellä, mutta melko vaatimattomin suunnitelmin. Härjänmaankari ja Nauvo olivat siihen sopivat targetit. Aamulla Härjänmaalla keinutti kuin kehdossa, kun aallot kiersivät myös suojan puolelle. Vinhaa vauhtia kiisimme kohti Nauvon aisaa, sumpuraisessa säässä ja puuskaisessa tuulessa. Nauvossa keula kohti länttä kelpasi odotella isompia tuulia. Lopulta L’Escalen terassilla iltaa istuessa ei sateen ropina edes latistanut tunnelmaa, vaan oikeastaan saatiin vain hyvää nousua Selenan diskoon. Hyvä palvelu ja erinomainen ruoka – saa aina pisteet kotiin tuo L’Escale. Onnistuin myös tummentamaan ruokalistaa, kävi muuten hämmentävän näpsäkästi. Tarjoilijan ilmeestä päättelin etten ollut ensimmäinen.

Tiedättekö, että yön tunteina musiikkimaku tai oikeastaan mauttomuus menee niin hurjaksi ettei Petri ainakaan kehtaisi Selenan biisejä päivänvalossa soitella. Yöllä silti ne saa jalan vipattamaan👍

Tähän syyskuuhun iskeytyi myös syksyn kovimmat tuulet, sillä viikko sitten torstaina Suomen länsirannikkoa ravisutteli yli 30m/s puhaltanut pohjoistuuli. Windystä oli turvallista seurata kun tiesin Selenan olevan kahdeksalla köydellä turvallisesti kytkettynä.

Hyvällä syyllä siis nautiskelimme viikonlopun lämmöstä ja ihanasta tuulesta. Sateiden ja puhureiden jälkeen ei olisi uskonut yli 20 asteen päivälämpöihin.

Merellä vastaamme tuli myös karille ajanut Amorella, matkalla kohti Naantalia. Pari hinajaa, palovene, puolustusvoimien öljyntorjunta-alus ja Merivartioston partiovene muodostivat kunnon saattueen

Haplot, Hummelskär ja Sänkören hellivät meitä saunanlämmöllä ja mahtavilla satamilla. Käväisimme perjantaina myös Verkanilla, jonka septi-imu ansaitsee täyden kympin. Sorruimme jo toistamiseen tänä kesänä myös Verkanin lounaalle, mutta vältimme kiusauksen lauantaina alkavasta Happy Hour -illasta. Sänkören oli houkuttelevampi kuin alkoholin alemyynti – tätä se elämän kulku teettää.

Ei reissua ilman remonttia – yllättäen noin viisi vuotta vanha Isothermin lämminvesivaraaja alkoi vuotaa lämpöelementin tiivisteestä. Samalla huomasimme vuodon myös lämminvesi letkussa. Kaksi vikaa kuin sormia napsauttamalla… Onneksi ohitustiimimme oli valmiina ja alle tunnissa vesi virtasi jälleen, toki vain kylmänä.

Yrittäjä viikonloppuna oli myös yritysjuhlaa – työssä onnistunutta Petriä, juhlimme kuplivalla. Kyllä me ”meitäkin” tietysti juhlimme❤️, ihan siinä samalla. Joimme koko pullon, omaksikin hämmästukseksemme. Ehkä meistä vielä tulee kuplivien ystäviä.

Miten haikeaa tämä taas onkaan❤️Viimeiset ”kesäkeittiö” sapuskat tältä erää – Aurinkoriisiä ja kasviksia seuraavaksi näissä merkeissä vasta keväällä.

Turkuun hämärän jo laskeutuessa,