Helteisenä maanantaina lähdimme Panameerasta Simihunkkaan eli Peenemundestä kohti Świnoujściea. Olimme päättäneet kokeilla reittiä sisämeren kautta, vaikka syväydet siellä hiukan mietityttivätkin. Peenemundessa naapurinamme olevat ruotsalaiset olivat samoissa aikeissa. Ajoissa siis Peenestromia kohti Wolgastin siltaa. Ajoimme vastatuulessa ja kevyessä virrassa alas sillalle. Matkalla oli joitakin pikku kyliä, muuten näkymänä maalaismaisema, lehmiä unohtamatta. Sillan aukeaminen tapahtuu neljästi päivässä ja odotetusti tässä 12:45 avauksessa oli paljon menijöitä sekä tulijoita.
Wolgastissa sillan takana on iso telakka, jossa ylhäällä ainakin pari sota-alusta ja valmistumassa upea Monakon rannalle sopiva yksityisristeilijä. Wolgastin telakan jäätyä taakse alkoi Peenestrom, jossa odotetusti vedensyvyys oli matala. Tässä mutkassa konetimme usean veneen saattueessa ja me tietysti tarkasti väylällä. Saksalaiset oikoivat rohkeammin viittojen monilta puolilta ja tietysti seilasikin. Tuossa Ziemitzin sisäänajon kohdalla oli koko kanavan matkan matalin kohta, meidän kaiku näytti alimmillaan 1,5m (anturi veneen rungon alla). Mitään tössähdystä emme tunteneet mutta kaasu kyllä keveni, saksalaisten kiristäessä purjeita ja luoviessa vauhdilla ulos. Näppärästi seilasivat matalien reunoja hioen. Meiltä vaati jo tarpeeksi näppäryyttä pysyä väylällä. Yhtä matkaa meidän kanssa lähtenyt ruotsalainen kokenut veneilijä Hallberg Rassy 36:lla (syväys 1,75), kertoi heidän tössähtäneen tuossa kevyesti. Mielestäni hänkin ajoi kyllä hiukan reippaammin väylän reunaa, itse kun pysyin ihan keskellä😯. Lähes koko siltojen välisen matkan kaiussa oli alle 2 metrin lukuja, luksusta oli kun näytti 2,2m. Selenan syväys siis on 2m ja joskus olen miettinyt, että olisiko 2,05 lähempänä totuutta, ainakin hyvin bunkrattuna👍.
Olimme ajatelleet pysähtyä siltojen väliin, koska niiden avautumisaikojen väli oli meille melko sopimaton. Molemmilla keskipäivän aukeaminen samaan aikaan sekä seuraava klo 16:45. Meille tuo oli pitkä aika siltojen väliin vaikka nopeusrajoitus oli 6,5 solmua. Välisatamaksi valittu Rankwitz oli kuitenkin yhtä rakennustyömaata ja myös hyvin auki länteen, jonne tiesimme tuulen kääntyvän. Siksi jatkoimme matkaa vielä seuraavankin sillan avaukseen. Hiljaista köröttelyä siis ja silti saimme odotellakin. Toisaalta kun kaiku näyttää tasaisesti 1,7 on kiva ajaa hiljaa😄
Zecherinerin sillan jälkeen pysähdyimme Usedomiin Karninin satamaan. Matalan oloiselle satamalle satamakirja lupasi 2,5m syvyyttä. Rohkeasti siis sisäriviin, jotta saisimme keulan tuuleen. Rohkeus edetä kuitenkin rapisi kun kaiku näytti 1,4m. Sataman paras paikka saatiin kuitenkin laiturin päästä. Saman totesi ruotsalainen ”seilauskaverimme”, heidän jäätyä ulkolaidalle. Karninissa siistit ja uudet pesutilat, joiden koodin/maksun sai satamakahvilasta. Pakkohan siinä oli sitten syödä kun oli tarjolla Petrin kaipaamaa Currywurstia. Satamamaksu 15€ ja suihkuun tarvitaan 1€/3 min suihku. Satamalaiturit tarvitsisivat kyllä uudistusta – kymppi lisää maksua niin olisi ehkä varaa niihin.
Päivä oli todella helteinen ☀️, +32 astetta. Edes reipas tuuli ja konettaminen eivät viilentäneet tunnelmaa. Helteinen päivä päättyi ukkosen ja illan aikana ylitsemme meni useampi ukkoskuuro. Kelpasi siinä, keula tuulessa, ihailla kaatosadetta, salamoita ja jyrinää.
Jännittävän näköinen siltaraunio nököttää keskellä kapeikkoa tässä kohtaa. Jotenkin surullisen näköinen, muuten niin kauniissa ympäristössä.
Usedomin keskustaan tästä matkaa lähes 7km, suloisen näköinen pieni kylä ja kaunis kirkko näkyi merelle. Meidän aamua väritti kuitenkin pyöräretken sijaan muut puuhat. Meidän diesel on nimittäin harmaata ja vedenerottajaan tulee merkittävästi vettä. Sassnitzin laiturilta saimmekin näköjään erikoista dieseliä ja ihan mehevään 2,6€/litra hintaan. Petrin tehdessä töitä päätin minä avata tankin ja lappo-imuroida tankin pohjan puhtaaksi mömmöistä ja vedestä. Avattuani manusluukun imurointi tosin kävi mahdottomaksi, sillä todellakin tankissa näytti olevan lonkeroa, jonka läpi pohjaa ei näy. Aivan yskimättä Lombardini kuitenkin louskuttaa lonkerollakin👍, ihme ja kumma. Surullista tilanteessa on, että täällä on ihan amatöörit merellä, sillä moottorin huoltoboxi ammottaa tyhjyyttä vaihtosuodattimien osalta😯. Ostettu niitä on, mutta ne ovat todennäköisesti autossa Stormälössä. Parin vuoden Pandemia-aika tehnyt tehtävänsä, varustautumistarve kotivesillä kun on erilaista kuin Itämeren kierrossa. Onneksi ulkoiseen Parker Racor SNAPP- suodattimeen/vedenerottajaan oli vaihturi niin vaihdoin sen suojaamaan moottorin suodatinta. Świnoujściesta toivottavasti tarvikeosia ja ainakin hurjat määrät ”Masinolia”.
Aamupuuhien jälkeen sadepilvien peittämällä merelle. Nyt mennään Puolaan👍. Usedormin viimeisen ”heinäsaaren” jäätyä taakse saimme myös enemmän vettä kölin alle. Stettiner Haffetilla kaiun luvut alkoivat kolmosella ja nelosella. Pääsimme myös purjehtimaan ja hienosti kulki, ajoittain jopa yli 8 solmua.
Purjeet laskimme juuri Kanal Piastowskin suulla. Nyt veden syvyys tasaisesti 12 metriä ja tätä kanavaa pääsemme Świnoujścien satamaan. Kaunis kanava ja iso satama kanavan suulla. Vierassatamasta hyvä kylkipaikka, koska aisapaikat olivat varattuja. Satamamaksua ei illalla ”securitas- mies” pystynyt ottamaan, mutta saimme häneltä satamakortit, joilla aukeni ovi wc- ja suihkutiloihin. Siistit tilat ja näitä oli molemmin puolin satama-allasta. Maksu kahdelta yötä oli 34,40 sisältäen suihkun x2
Aamupäivän Świnoujściessa sujui pyöräillen ja polttoainesuodattimia etsien. Aivan jäätävää tyhmyyttä käyttää tällaiseen aikaa lomalla🙈, kun suodattimia voisi mennen tullen olla kopallinen mukana kuten ennenkin. Kaiken lisäksi ihan tasan nolla oli onnistuminen tässä asiassa. ”Masinolin” osto onnistui sitten yhtä hyvin🙈, huoltoaseman palveleva henkilökunta neuvoi kyllä auliisti ja nyt saadaan sitten suuttimet puhtaaksi 😂. Vesi dieselin joukossa oli heille varmastikin tuntematon tilanne. Saksan kielen taito olisi täällä todellakin avuksi👍. Onneksi saamme naisiston Kalmariin ja heidän mukanaan kulkee myös suodattimia. Kiitos Kirsi❤️!
Hämmentävän hienot pyörätiet kulkevat Świnoujścien kaupungissa, ilmankos pyöräilijöitä on paljon. Puolan autoilukulttuuria ei myöskään pyöräilijän vinkkelistä voi moittia, niin hienosti antavat tietä pyörille ja jalankulkijoille. Kaunis kaupunki kaiken kaikkiaan ja hyvä ruoka👍
Torstainaamuna lähdemme kohti Kalmaria, edessä on runsaat 180 meripeninkulmaa ja arviolta 27-32 tuntia merellä. Tuulen pitäisi olla suhteellisen suotuisaa, ainakin suunnaltaan. Yöksi tuulen odotetaan hiljenevät mutta sitten saa Lombardini maiskutella lonkeroaan. Haikeana hyvästit Puolalle ja Saksan Rügenille, Ruotsi tuntuu sitten jo ihan kotoisalta👍.
Karonmatkassa 
Jätä kommentti