Miten se nyt sitten menikään? kerroin Christiansössä naapuriveneen kipparille, että tästä lähdetään pohjoiseen kevyessä
perätuulessa spinnuillen. Tähän hän vastasi ”Okay, I’ll don’t want destroy your dreams, but…”. Oli tainnut siinä veneessä avautua hiukan luotettavammat sääsivustot…
Jo Kalmariin konetimme melko tyynessä ja osittain hiljaisessa vastatuulessa sata mailia. Levollisen yön jälkeen oli aika tehdä reittisuunnitelma niin, että varmasti ollaan Tukholman lähellä kun
lisämiehistöä ensi maanantaina saapuu. Sääsivustoja siis esiin (SMHI & Windguru) ja pohtimaan mitä tehdään. Tuulen viivoja katsellessa voin vain ihmetellä missä on meidän ”spinnukoulutuulet”, mitäh?? Luvassa olisi seuraavaksi vuorokaudeksi tyyntä ja sen jälkeen hiljaista tai hiukan kovempaa vastatuulta, aivan päin näköä😲😲😲. Pientä haastetta siis ilmassa 👍!! Logissa nyt 1000 mpk:ta, tältä reissulta 🥂🍾.
Onneksi miehistönä on Puuha-Pete ja Pirkko, siksi tekemisen tunnelma on vain positiivinen juttu. Päätimme rykäistä yhdellä legillä Nynäshamniin, edessä siis tyyntä merta lähes vuorokaudeksi. Sitten voimme viikonloppuna vähän vaikka rillutella, tiedä mitä hauskaa keksimme😊😂, ehkä avaamme diskon? Lombardinille on siis edessä kova urakka, mutta leväistä merta katsoessamme lupasimme hänelle yhden uimatauon, jolloin pestään vedensuodatin. Jäähdytysveden mutkaton rullaaminen on tällä legillä meinaan aika tärkeä juttu👍.
Nyt vasta sitä aikaa sitten onkin, urakalla☺️. Oli hyvää aikaan siivota ja petivaatteet saivatkin perinpohjaisen tuuletuksen ja aurinkokylvyn. Auringossa köllötellessä tuntuu aika sujuvan kuin siivillä ja hiukan kiusattiin VTS-kameroitakin. Päivällistä oli myös tarjolla kannella kaksi ja olihan se romanttisempaa avomeren äärellä kuin ruotsalaiseskaaderin snapsilauluja kuunnellessa. Just for the two of us❤️
Kunnostauduin myös kirjoittamaan reklamaation Kalmarin kunnalle toimimattomasta tyhjennysasemasta. Kalmarin ”ovensuun” kätevällä polttoaineasemalla täytimme diesel-tankin lähtiessämme ja samalla ajattelimme tyhjentää septik-tankin viereisellä laiturilla. Hyväkuntoisen näköinen imuasema tarjosi hyvää imua, mutta imupää oli kummallisesti katkottu ja päähän oli kietaistu joku teippi ikäänkuin tiivisteeksi. Mitä helvattia? Ei auttanut edes oman sovitepalan käyttäminen, tyhjentämättä jäi. Kyllä tästä tuli niin paha mieli, ihan Itämerenkin vuoksi, että sähköpostia Kalmarin kunnalle oli ihan pakko naputella. Och Kalmar kommun svarar 16 tuntia myöhemmin, ei huono👍❤️
Jo toinen toimimaton asema Ruotsissa ja missä ovatkaan Etelä-Itämeren imuasemat? Voi mitä halvatti toimintaa ja Kalmarista Nynäkseen meri pelkkää levää 🙈😟.
Yksinäisellä iltäyön vahtivuorolla sain seurata miten hehkuvan punainen aurinko laski taivaanrantaan. Ilman näitä öitä merellä jäisi jotain aivan poikkeuksellisen kaunista näkemättä. Vastaavasti punaisen kuun nousu on aina yhtä merkillinen, mikä sieltä tulee? Siitä vaan ei saa kuvaa, ei edes tällä ”mutsille tarpeettoman hyvällä kännykkäkameralla”. Tämä mahtavuus on auringon noususta, jonka missasin nukkumalla🙈😭🙈😭, kannattiko nukkua juuri nuo 2,5 tuntia?
Luonnossa on mieletön valon ja varjon leikki, kuten tässä yökuvassa näkyy…
Sydän yön pimeydessä oli mukava yhdessä ihmetellä tutkan kuvaa ja saimme jopa väistellä yhtä vastaantulijaa. Melko ufolta tuo tuntui aluksi, kunnes lopulta löysimme lähestyvän vihreän valon. Epäilin jonkun unohtaneen sytyttää mastovalon, mutta ei, kyllä sieltä tuli purjevene seilit ylhäällä. Jotakin purjevenettä voi siis seilata täysin tyvenessä😲😲😲.
Aamuyön unilta herättyäni, Landsort oli jo edessämme. Kuin postikortit, nukkuvat laivat redillä.
Vielä perämies nukkumaan ja minulla juttuseurana hylkeet, joita olemme nähneet lukuisia. Ennen satamaa kynsihuoltoa ja sitten siinä se on -Nynäshamn. Takana 22 tuntia ja 171 meripeninkulmaa. Aamuolutta kannella klo 9:30😊😊😊. Meillä aivan mahtava tiimi, tästä tulee hyvä😊⛵😊 – mihin meistä joskus onkaan?
Karonmatkassa 