Keskiviikon seilaus oli alkuun melkoista ukkosten vahtia. Koko rannikko tuntui olevan tummien pilvien ja salamlle vilkkuvien pilvien peitossa.
Me halusimme kuitenkin eteenpäin. Melko epävakaa seilauspäivä, jossa tuulta pääsääntöisesti liian vähän toi meidät Kaskisten satamaan. Harmaa ja sateensekainen ilma oli latistava. Terhakat naiset, Henna ja Kaisa kävivät kuitenkin kaupassa ja rannan satama tarjosi iltasaunan.
Rannassa kolme vierasvenettä ja kaikki tarvittavat palvelut, kyllä oli kiva taas pyöritellä kuivausrumpua😃. Taas oli pääpäivä ja musiikkia raikasi. Tämäkin ilta siis venähti vaikka luvassa olikin aikainen lähtö.
Torstaina liikuimme kohti merta jo seitsemältä. Kovaa koneella kohti pohjoista oli aamuajatukseni, sillä luvassa oli kaikkea negatiivista. Näin kävikin, sillä iltapäivään asti selviydyimme ukkospilvestä toiseen. Välillä tumminta ja ukkosinta oli pilvissä edessämme ja toisinaan takapilvi herätti huomiomme. Näimme jopa trompin kaltaisen, pilven reunasta kurkkivan patsaan. Se tuosta päivästä oikeastaan jäi vain puuttumaan. Pääsimme onneksi myös purjehtimaan Merenkurkun sokkeloväylillä.
Kirjaston lukusalin lehdistä on vapautunut myös askartelumateriaalia ja näin salongin seinillä on motivaatiotekstejä. Noiden kannustamana kelpaa täysvarusteissa tetsailla.
Mielenkiintoinen Merenkurkun saaristo on erilainen. Saaret on profiililtaan tasaisia ja rannat on kivilohkareiden peittämiä. Meressä näkyy kiven murikoita siellä ja täällä. Väylät on kapeita ja väylän reunalla kurkkivat ”hylkeet” ovat tähän mennessä kaikki olleet kiviä. Veneitä näkyy hämmentävän vähän, mutta silti palvelut on kohdillaan.
Torstain tavoite oli Raippaluodon silta, josta meillä varma vinkki ”kanssaseilaaja” ystävältämme. Siellä hyvä ravintola, mutta palveluja heikommin. Pääsimme suihkuun ja WC- tiloihin aukioloaikoina, mutta muuten käytössä vain Selenan toalet. Torstaikin oli juhlapäivä eli ”pääpäivä”, koska juhlimme Hilkan synttäreitä. Olimme aivan mahtavalla dinnerillä rannan ravintolassa, Berny’s Cafe & Restaurant vahva suositus.
Pääpäivän iltana avasimme Selenan diskoteakin ja seurassamme oleva pieni mies tanssi kansamme. Olipa lystiä❤️
Aamulla rantatetsailua – saimme P-tankin tyhjäksi ja omalla letkulla myös vettä. Nyt oli käyttöä vuosia mukana seilanneelle letkulle ja liittimille. Kopallinen erilaisia letkuyhteitä kuuluu Selenan perussettiin, onneksi.
Lähdön jälkeen pientä liikuntaa koko porukalle syntyi mereen lentäneiden pankkikorttien ja setelien metsästyksestä. Kyllä nyt on merenneidoilla Ahdin valtakunnassa pelimerkkejä. Kukaan ei hämmästynyt – aina sattuu ja tapahtuu👍. Luottokuntakin kirjasi ”kortit sukelsi”. Saimme erinomaisen purjehduspäivän kapeiden väylien läpi.
Viittapujoittelu kepeässä tuulessa, maisemia katsellen oli mukavaa. Pientä tilannetta syntyi kun jiipatessa ison purjeen skuuttin sakkeli vääntyi soikeaksi ja koko hässäkkä lensi puomin matkassa. Tämä jo alunperin hiukan liian kevyt skuutti menee nyt vaihtoon. Tähän settiin 6mm sakkeli on yksinkertaisesti mopo. Nuttu nurin matka kuitenkin jatkuu ja Kokkolassa sitten uutta sakkelia.
Mukava purjehduspäivä päätettiin bingo-lotto rantaan ja taas onnistui. Hiukan soiteltiin ja lisäksi huhuiltiin rannan miehille. Näin saatiin käyttöön privat laituripaikka numero seitsemän ja syvyyttäkin riitti aivan rantaan saakka.
Lauantaina lähdimme tyynelle merelle konettaen. Aivan ihana aamu. Tuulen sitten noustessa pääsimme luovimaan kohti Kokkolaa ja viimeistä iltaa…
Puolilta päivin kun saavuimme satamaan oli se jo melko täynnä ja me pääsimme kolmanneksi riviin. Suosiota selitti myrsky jonka kuulimme naapuri veneen rouvalla olevan tulossa ja siksi lisäsimme suorat köydet pinon ohi rantaan. Tämä oli varmastikin viereisen Bavarian miehistön mieleen. Illalla tuuli ulvoi mastoissa kun 12-15 m/s tuuli saapui Rugeniin.
Karonmatkassa 