Näin keväisen letkeästi alkoivat Tosirakkauden kevään 2016 kunnostukset… ensitöiksi tietenkin täytyy aloittaa jotain hieman suurempaa. Työn alla siis salongin ikkunat, olivathan nuo vuotaneet ikävästi naisten Itämeren reissulla kastaen tehokkaasti tavaroita myrskypunkassa. Tilauksessa nyt läpinäkyvät (erittäin hieno ominaisuus ikkunoissa), osittain ainakin avattavat ja mielellään suuremmat ikkunat. Valon määrää salongissa on toiveissa lisätä siis merkittävästi, pelkona minun veneessähän ei ole näyteikkunatunnelman saapuminen salonkiin. Boströmim salonkia kuvaillaan usein kovin pimeäksi ja läpinäkymättömät ikkunapleksit eivät mitenkään ole auttaneet asiaa.
Nyt siis etsinnässä sopivat uudet portlightsit – toivomuslistalla kohtuuhintaiset, avattavat, kauniin malliset ja aukkoa 490×130 suuremmat metallikehykset. Muutaman illan etsintöjen jälkeen tiedän jo, että haasteita on ilmassa.
Rungon pesussa taas apuna kemian ihmeet – miten vaivattomasti valkoisesta tuleekaan valkonen. Sitten vaan vahaa pinnalle, jotta vaikutelma säilyisi edes puolen purjehduskautta. Jospa tänä keväänä saisi aikaiseksi vielä vesilinjan nostamisen niin olisipa siinä Tosirakkautta ehostettu yhdelle keväälle kohtuullisesti.
Kesäloman reittisuunnitelman pohdinta on alkanut, minne sitä suuntaisi ja millaisella miehistöllä? Nuorisogastista vanhimmalla on mahdollisesti jopa töitä kesällä – tämä siis vapauttaa hänet purjehduspakosta kesälomalla. Näin olen luvannut ja tuosta sopimuksesta täytynee pitää kiinni. Mielestäni erikätevä tapa saada lapset hakeutumaan kesäksi töihin, siis ”ihan mitä vaan työtä kunhan on työtä ” asennetta on ollut ilmassa. Viime kesänä Puola teki vaikutuksen – olisiko tänä kesänä itäisen Itämeren vuoro, kauniiksi kehuttu Riika ja Saarenmaa voisivat olla listalla… kunhan siis ensin saadaan nuo akkunat kuntoon jos vaikka kesällä joskus sataa tai roiskuu☺.
Karonmatkassa 