Avainsana: kohti kotia

  • Rödhamnista kotiin barbecue-juhlien kautta

    Loman tokavika päivä Rödhamnissa valkeni tuulisena ja kansi oli märkä yön sateista. Ilma oli kuitenkin kirkastumassa. Tuuli oli noussut jo aamuyöstä ja sai maston laulamaan, vaikka olimme saaren suojan puolella. Usein tuo maston humina antaa vaikutelman kovemmasta tuulesta kuin todellisuudessa on – niin nytkin. Windyn ennustama etelän suuntainen “vihreä tuuli” ylittyi vain hetkittäin koko päivän aikana.

    Lähdimme tehokkaasti liikkeelle jo ennen yhdeksää ja aamupala nautittiin matkalla. Ledskärin mutkan jälkeen, kun nostimme purjeet, alkoi todellinen kiito. Aivan mahtavaa purjehdusta – matkavauhti pysytteli tasaisesti 7,5–8,5 solmun välillä.

    Mahtavaa seilausta⛵
    Iloinen naisisto puuhissa 😊

    Matkan varrella selvittelimme mysteeristä piipitystä, joka mystisesti tuntui kuuluvan sekä sisältä että ulkoa yhtä aikaa. Se ei ollut palo- eikä häkähälytin, mutta jotain se jaksoi piipittää sitkeästi.Meinasin jo syyttää vanhaa autohelmin näyttöä, kunnes vihdoin selvisi: piipittäjä olikin aurinkopaneelien huviakkujen tilaa näyttävä laite. Aamulla pariksi tunniksi päälle jäänyt pilssipumppu ja irronnut paneelin johto olivat aiheuttaneet virtavajeen, joka sai jännitemittarin protestoimaan. Lataus moottorilla palautti järjestyksen – ja hiljaisuuden

    Runsaan 50 meripeninkulman matka taittui kahdeksassa tunnissa kevyesti. Merellä riitti vilinää: saimme sivuuttaa rahtilaivoja ja pujotella muiden veneilijöiden lomassa. Matkalla nautittiin hamppareita – sopiva lounas illan barbecue-juhlia odotettaessa

    Grilli auki – hamppareita pukkaa

    Lillholmenissa meitä odotti jo s/y Fun4Us:n naisisto. Rantautuminen onnistui upeasti Merin ohjaamana – rannasta katsottuna näytti kuulemma siltä, että meillä olisi ollut keulapotkuri, niin sulavat ja tyylikkäät käännökset teimme. Hymyilytti.

    Naisten vuoron suloiset saunojat😍

    Ja viimein – Mojitot! Niitä oli jo kaivattu ja nyt nautittiin oikein kahdet: molemmille jaloille omansa. Auringon paisteessa Lillholmenin länsisaunan terassilla istuessani ajattelin, etten olisi voinut haluta olla missään muualla. Merellä, saaressa, parhaan miehen ja ystävien kanssa. Siinä hetkessä oli kaikki kohdallaan.

    Valmiina hommiin!

    Saunasta siirryttiin suoraan barbecue-iltaan. Cobb-grilli pääsi töihin: ensin pizzaa ”keittiön terveisenä” sitten grilliin lihaa, perunoita, juustoa ja kesäkurpitsaa. Täydellistä kesäruokaa hyvässä seurassa. Ilta jatkui myöhään yöhön, Lillholmenin uudessa ”Majasessa”. Tämä ilmeisesti tämän tilan nimi🤔, näin päättelin. Ilta pimeni, mutta tunnelma oli täynnä valoa, iloa ja naurua.

    Lillholmenissa on kätevä tiskauskatos

    Viimeinen loma-aamu herätti meidät auringonpaisteella ja ryhtiliike kaurapuurolla à la Henna – arki lähestyi, ja sen kunniaksi aloitettiin jo terveellisesti. Vielä rannan tiskipaikalla viimeiset megatiskit pois alta, ja sitten matkaan.

    Lyhyt viimeinen purjehdus sujui vauhdikkaasti – mutta jännitystäkin oli luvassa. Seilasimme suoraan keskelle purjehduskilpailua Nauvon yläpuolella. Olimme varautuneet siihen, että kyseessä olisi lasten jollakisa, joten meidän oltava tarkoina pujotellessamme keskeltä läpi, kieli keskellä suuta. Totuus olikin toisenlainen. Kyseessä olikin EurILCA Masters Series, jossa alaikäraja oli 30 vuotta! Hieno pujottelu kuitenkin tehtiin seniorien keskellä.

    Matkalla vielä härkäpastaa, jotta kotisatamaan saavutaan  iloisin mielin.

    Näihin ei väsy koskaan

    Kesäloma päättyy – muisto jää

    Ihana reissu takana.
    Baltiassa viivyttiin lähes viikko – sieltä jatkettiin matkaa ja Gotlanti kierrettiin. Ehdittiinpä vielä piipahtaa Sandhamniin ja seilata Maarianhaminaan. Senenau kuljetti meitä uusille rannoille, koimme vaihtelevia säitä, unohtumattomia hetkiä ja pieniä yllätyksiä.

    Matkan varrella kertyi huikeasti kokemuksia: uusia satamia, maisemia ja makuja. Hyvää seuraa, lämpimiä kohtaamisia, ruokaa ja juomaa, naurua ja rauhaa. Ja mikä tärkeintä – syntyi muistoja, jotka jäävät sydämeen.

    Olo on syvästi kiitollinen.
    Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys – että saa elää ja kokea tällaisia hetkiä merellä, jakaa ne ystävien ja rakkaan kanssa. Tästä kesästä jää jälki sydämeen.

    On myös ihanaa palata.
    Oma koti on kullan kallis – ja nyt sydän on hetken verran rikkaampi.

    KIITOS ❤️

    Ps.kesäloman kuvia jokaisen mukana olleen puhelimesta – kiitos kaikille!

  • Visbystä kohti kotia

    Visbystä lähtö aamuvarhaisella, tankille ja tyhjennykselle ja sitten merelle. Tiedossa oli ettei tuulta ole runsaasti, mutta aallot aamulla melko rauhalliset.

    Kohteeksi valittiin siis Maarianhamina, ja sinnehän meillä siis runsaat 150 meripeninkulmaa. Konemarssia eteenpäin! Aamu oli kirkas ja kaunis, mutta tiedossa oli, että sää saattaa olla epävakaa.

    Merellä voi nauttia myös päiväunista

    Tämä kesä on opettanut, että sääinformaatiota on seurattava useita kertoja päivässä – kaikki voi heittää häränpyllyä muutamien tuntien aikana.

    Tämä aikaistunut sade jatkui koko yön

    Tiistai-iltana katsoimme, että saderintamaa olisi luvassa aikaisintaan torstai-aamuna. Onneksi emme luottaneet tuohon! Henna tarkkanäköisesti tarkisti tilanteen vielä viime hetkellä ennen kuin putosimme verkosta Gotlannin kulmalla – ja selvisi, että iso saderintama oli aikaistunut ja tavoittaisi meidät jo iltamyöhällä.

    Luvassa kanapastaa kannelle

    Päätimme muuttaa suuntaa ja ajaa kohti Sandhamnia. Ruotsin rannikolla saisimme verkon ja voisimme vielä päättää, jatkammeko, jos ilma olisi suotuisa.

    Merellä oli aikaa – syötiin herkullisia ruokia ja pelattiin. Keksittiin miten pelata Kuka minä olen? ilman pelilautaa – lystiä piisasi.

    Arvaa kuka olen- pelihetki😂 PS. Katse lippiksiin, kuvassa siis Tapio Lehtinen, Aku Ankka ja Sauli Niinistö

    Sandhamniin lähestyessä verkko tuli yllättävän myöhään, mutta selvää oli ettei jatketa. Tumman puhuva saderintama näkyi pitkään takanamme.

    Ilma ja ilme samassa linjassa

    Verkkoa emme saaneet ajoissa niin, että itse olisimme päässeet sääsovelluksiin, mutta WhatsApp-viestit kyllä kulkivat – kotijoukot saattoivat välittää meille säätietoja. Tyyntä oli, ja koko ajan synkempää…

    Ilta pimenee…

    Lopulta illan jo pimetessä sisään Sandhamniin. Ensimmäisenä eteen tulleen Almagrundetin tunsimme mukin kuvasta, oikeassa paikassa ollaan siis. Sitten olikin melkoista valojen tuijottelua, mutta kyllä sieltä oikeatkin löytyivät. Tuulikin nousi sopivasti rantautumiseen…

    Pimeässä ja sateessa laituriin meno ei ollut ihan läpihuutojuttu. Apuja rannasta: nolla. Muutama pyörähdys, mies rantaan ja paikan haku. Hyvä paikka juuri siitä mihin halusinkin… ravintolan edestä!

    Ei ravintolaan kuitenkaan – vaan pehkuihin. Sadetta piisasi koko yön aivan tasaisesti. Merellä ei nyt olisi ollut hauskaa ja lupaus ajaa pimein yö olisi johtanut koko yön valvomiseen.

    Goodbye Sandhamn

    Aamulla nopeat suihkut ja liikkeelle sutjakasti. Nyt kohti Maarianhaminaa! Matkan taittumisen vuoksi päätimme koneajon kevyessä myötätuulessa, ja nostaisimme purjeet kun saataisiin parempi kurssi.

    Kuumakivihieronta a la Vuorio, alan vaihto mielessä😂

    Ahvenanmerellä mahtavaa purjehdusta ja pitkään näytti siltä, että ehdimme hyvin ravintolan illaksi… Kunnes siirryttiin Suomen aikaan, yht’äkkiä kello olikin tunnin enemmän.

    Kun matkaa oli parin tunnin verran, päätettiin siirtyä konemarssiin – onneksi! Isopurjeen ja koneen yhdistelmällä kahdeksaa solmua kohti satamaa. Jo merellä laitettiin lilaa luomeen, jotta siirtymä ravintolaan sujuu nopeasti.

    Drinksut ja me❤️!

    Tehokasta toimintaa – hyvä paikka ja illalliselle. Aivan mahtava pääillallinen ÅSS:n paviljongissa, asiaankuuluvin virvokkein. Iltaa jatkettiin sitten Selenan salongissa myöhäiseen yöhön.

    Popcorni-mies tarjoili myös pääiltana

    Aamun suunnitelmassa oli nukkua pitkään – ja niin tehtiin. Sade ja ukkonen rätisivät, ja vasta kahdentoista jälkeen alkoi liikettä aluksella.

    Sitten kauppaan, tiskille ja suihkuun. Ahvenanmerellä loppunut tankkivesi oli saanut aikaan hurjan tiskivuoren.

    Lopulta jatkettiin matkaa myöhäisiltapäivällä, konettaen Rödhamniin. Vältyimme kaikki kampaviineritilanteelta, mutta päänahassa useimmilla kihelmöintiä. Raskaita nuo pääillat. Joskus meillä viikon aikana niitä kuusi 😳 – nyt se ei enää olisi mahdollista. Merellähän me litkimme sitruunavettä litratolkulla – se kun on hurjan terveellistä. Rantalähtö ja saapuminen tänään Hennan ohjailemana.

    Aina yhtä ihana Rödhamn oli rauhallinen – ja niin mekin. Saimme illaksi saunan ja kirkas vesi houkutteli uimaan. Saunan jälkeen vene hiljeni, mereltä nousevan sateen rummuttaessa kantta.

    Aamu aikaisella kohti kotivesiä. Aikaisen nukkumaan menon ansioista useimmat saivat hyvin nukutun yön. Nyt seilataan!

    Nyt purjehditaan!