Avainsana: Maarianhamina

  • Visbystä kohti kotia

    Visbystä lähtö aamuvarhaisella, tankille ja tyhjennykselle ja sitten merelle. Tiedossa oli ettei tuulta ole runsaasti, mutta aallot aamulla melko rauhalliset.

    Kohteeksi valittiin siis Maarianhamina, ja sinnehän meillä siis runsaat 150 meripeninkulmaa. Konemarssia eteenpäin! Aamu oli kirkas ja kaunis, mutta tiedossa oli, että sää saattaa olla epävakaa.

    Merellä voi nauttia myös päiväunista

    Tämä kesä on opettanut, että sääinformaatiota on seurattava useita kertoja päivässä – kaikki voi heittää häränpyllyä muutamien tuntien aikana.

    Tämä aikaistunut sade jatkui koko yön

    Tiistai-iltana katsoimme, että saderintamaa olisi luvassa aikaisintaan torstai-aamuna. Onneksi emme luottaneet tuohon! Henna tarkkanäköisesti tarkisti tilanteen vielä viime hetkellä ennen kuin putosimme verkosta Gotlannin kulmalla – ja selvisi, että iso saderintama oli aikaistunut ja tavoittaisi meidät jo iltamyöhällä.

    Luvassa kanapastaa kannelle

    Päätimme muuttaa suuntaa ja ajaa kohti Sandhamnia. Ruotsin rannikolla saisimme verkon ja voisimme vielä päättää, jatkammeko, jos ilma olisi suotuisa.

    Merellä oli aikaa – syötiin herkullisia ruokia ja pelattiin. Keksittiin miten pelata Kuka minä olen? ilman pelilautaa – lystiä piisasi.

    Arvaa kuka olen- pelihetki😂 PS. Katse lippiksiin, kuvassa siis Tapio Lehtinen, Aku Ankka ja Sauli Niinistö

    Sandhamniin lähestyessä verkko tuli yllättävän myöhään, mutta selvää oli ettei jatketa. Tumman puhuva saderintama näkyi pitkään takanamme.

    Ilma ja ilme samassa linjassa

    Verkkoa emme saaneet ajoissa niin, että itse olisimme päässeet sääsovelluksiin, mutta WhatsApp-viestit kyllä kulkivat – kotijoukot saattoivat välittää meille säätietoja. Tyyntä oli, ja koko ajan synkempää…

    Ilta pimenee…

    Lopulta illan jo pimetessä sisään Sandhamniin. Ensimmäisenä eteen tulleen Almagrundetin tunsimme mukin kuvasta, oikeassa paikassa ollaan siis. Sitten olikin melkoista valojen tuijottelua, mutta kyllä sieltä oikeatkin löytyivät. Tuulikin nousi sopivasti rantautumiseen…

    Pimeässä ja sateessa laituriin meno ei ollut ihan läpihuutojuttu. Apuja rannasta: nolla. Muutama pyörähdys, mies rantaan ja paikan haku. Hyvä paikka juuri siitä mihin halusinkin… ravintolan edestä!

    Ei ravintolaan kuitenkaan – vaan pehkuihin. Sadetta piisasi koko yön aivan tasaisesti. Merellä ei nyt olisi ollut hauskaa ja lupaus ajaa pimein yö olisi johtanut koko yön valvomiseen.

    Goodbye Sandhamn

    Aamulla nopeat suihkut ja liikkeelle sutjakasti. Nyt kohti Maarianhaminaa! Matkan taittumisen vuoksi päätimme koneajon kevyessä myötätuulessa, ja nostaisimme purjeet kun saataisiin parempi kurssi.

    Kuumakivihieronta a la Vuorio, alan vaihto mielessä😂

    Ahvenanmerellä mahtavaa purjehdusta ja pitkään näytti siltä, että ehdimme hyvin ravintolan illaksi… Kunnes siirryttiin Suomen aikaan, yht’äkkiä kello olikin tunnin enemmän.

    Kun matkaa oli parin tunnin verran, päätettiin siirtyä konemarssiin – onneksi! Isopurjeen ja koneen yhdistelmällä kahdeksaa solmua kohti satamaa. Jo merellä laitettiin lilaa luomeen, jotta siirtymä ravintolaan sujuu nopeasti.

    Drinksut ja me❤️!

    Tehokasta toimintaa – hyvä paikka ja illalliselle. Aivan mahtava pääillallinen ÅSS:n paviljongissa, asiaankuuluvin virvokkein. Iltaa jatkettiin sitten Selenan salongissa myöhäiseen yöhön.

    Popcorni-mies tarjoili myös pääiltana

    Aamun suunnitelmassa oli nukkua pitkään – ja niin tehtiin. Sade ja ukkonen rätisivät, ja vasta kahdentoista jälkeen alkoi liikettä aluksella.

    Sitten kauppaan, tiskille ja suihkuun. Ahvenanmerellä loppunut tankkivesi oli saanut aikaan hurjan tiskivuoren.

    Lopulta jatkettiin matkaa myöhäisiltapäivällä, konettaen Rödhamniin. Vältyimme kaikki kampaviineritilanteelta, mutta päänahassa useimmilla kihelmöintiä. Raskaita nuo pääillat. Joskus meillä viikon aikana niitä kuusi 😳 – nyt se ei enää olisi mahdollista. Merellähän me litkimme sitruunavettä litratolkulla – se kun on hurjan terveellistä. Rantalähtö ja saapuminen tänään Hennan ohjailemana.

    Aina yhtä ihana Rödhamn oli rauhallinen – ja niin mekin. Saimme illaksi saunan ja kirkas vesi houkutteli uimaan. Saunan jälkeen vene hiljeni, mereltä nousevan sateen rummuttaessa kantta.

    Aamu aikaisella kohti kotivesiä. Aikaisen nukkumaan menon ansioista useimmat saivat hyvin nukutun yön. Nyt seilataan!

    Nyt purjehditaan!
  • Solo sailor-viikko päättää kesäloman

    Huikeaa menoa tänään merellä, yksinpurjehdusviikkoon on hyvä päättää kesäloma. Aamuinen herätys tuulen ulvontaan mastoissa kertoi merellä tuulevan. Tuuli on vaivatonta verrattuna sunnuntai iltapäivän ukkoseen, merelle olisi jo silloin tehnyt mieli mutta järki laittoi harkintaan. Kaksi tuntia jyristeli ukkonen Maarianhaminan yllä ja tuuli kierteli ympyrää vaihdellen tyynestä melkoisiin puuskiin. Salamoita ja huikeita pilviä sekä rankkasadetta oli ilmassa – on sillä härän voimat, luonnolla🤔.

    btr

    Tänä kesälomana tuulta ei ole juurikaan ollut ja tällaiset herätykset ovatkin olleet harvinaisuuksia. Nopeasti aamun viimeiset toimet ja keulaköydet ”yksinlähtöjärjestykseen”..sitten pakkia kolmannella ja hienosti ulos satamasta. Kovan tuulen varoitus sai minut, onneksi, askartelemaan reivit isoon jo valmiksi paikoilleen ja hyvin se kulki raskas Selenakin reivatuilla purjeilla myötätuuleen.

    IMG_20180806_115619.jpg

    Kova myötäinen tuuli sai minut pukeutumaan pari vuotta sitten ostamaani puuhahaalariini. Tuo Ursuitin kevyt kuivapuku (Ursuit MPS Dry Undersuit) on aivan mieletön päällä ja minusta jopa solo seiloreille välttämätön asuste. Ohuesta Goretex-kankaasta ja neopreeni käsi- ja pääaukosta tehty välihaalari on tuulen- ja vedenpitävä, mutta miellyttävä päällä. Kulutusta kestämätön pinta vaatii suojakseen kestävämmän kankaan eli tämä tulee sitten kerraston ja päälihousujen väliin. Mikäli tässä puuhapuvussa putoisin mereen olisi selviytymisen mahdollisuudet olemassa – ilman kuivapukua mahdollisuudet yksinpurjehtijalla melko pienet yksin, varsinkin näin elokuussa kun merellä on hiljaisempaa ja jopa tyhjää.

    nor

    Yksin merellä ollessa missaa ne kaikkein parhaimmat kuvat… niin myös tänään. Miten ihmeessä on mahdollista etten muista koskaan sivuttaneeni Ledskärin kapeikkoa ilman laivan läheisyyttä, mutta tänään siinä oli kyllä jännitysnäytelmää. Surffailin 8-12 m/s myötätuulta loistavaa 6,5-7,5 solmun vauhtia.  Silja Line tuli vastaan ja Finnlines meni kohti Turkua, tiesin Viking Amorellan tulevan sitten seuraavaksi. Noin meripeninkulma ennen Ledskäriä tuleekin Amorellan piiput ja komentosilta näkyviin matalan Herröskatan niemen takaa. Näin loistavasti olemme sitten kapeikossa samaan aikaan. Itse seilaan poijulta poijulle, kokoajan valmiina ottamaan poijun myös väärältä puolelta. Laiva kyntää rohkeasti ja erittäin tarkasti väyläviiva ohitse, mutta ei koe varmastikaan minun olevan tiellä/vaaraksi koska ei soita minulle torvea. Huikean läheinen ohitus surffaten ja ahtainta oli juuri tuossa toisen poijun kohdalla. Tästä olisi tullut hieno kuva… mutta tallennettavaksi jääkin vain mielikuva ja kokemus. Plotterin kuvassa Selena kulki tuota vaaleanpunaista viivaa ja laiva mustaa ohutta viivaa

    dav

    Tässäpä tätä solo seilorin ruokaa, joka teineistä kuulostaa tylsältä… tonnikalapyttipannua. Oli muuten sairaan hyvää ja annoksen kokokin muuttui hallituksi kun söin vain joka kymmenennen perunan (kenelle tätä pöperöä oikein laitan?). Yksin merellä syödään yksinkertaita, mutta hyvää ruokaa.

    Illan viihteenä selvitin Storogskärin  Merikarhusataman Parkour -ratoja. Tiheät opasteet estävät eksymisen, mutta esteitä on monenlaisia – on portaita, kallioita ja pujotteluratoja. Mahtavat maisemat kauas merelle olivat urheilussa hengenravintona. Kesäloman viileimmästä päivästä huolimatta mukava hiki tuli pintaan tunnin lenkillä melko helpolla…

    Hitaan ja nautinnollisen saaristoaamun jälkeen kohti Saaristomeren smultronställettiä🍓. Täällä on hyvä olla – aamuinen kesäloma -minä😚 & TosiRakkaus❤!

    PS. Rakkaat lapseni – päivittääkseni taitojani tälle vuosikymmenelle harjoittelen täällä selfieiden ottamista. Eikös kuulosta kivalta😂🤣.

  • Matkalla kotiin…

    Nynäshamnista pitkän päivän seilaamalla pääsee illaksi Särsöhön saunaa – kunnolliseen suomalaiseen saunaa, näin ajattelimme. Runsaan 50 mpk.n päivämatkan jälkeen kun kiinnittäydyimme kahdesti rauhattomaan Särsön satamaan jouduimme pettymään sillä tulentekokielto koskee Ruotsissa myös puulämmitteisiä saunoja.  Merikarhujen Ruotsin sataman tekee rauhattomaksi ohi kiitävät vesibussit joiden aallot osuvat rantaan melko armottomasti. Noukimme ensin normosti poijun, mutta muutamien aaltojen jälkeen olivat jo teinitkin sitä meltä että viime vuonna testattu kylkipaikka on rauhallisempi. Saimme kivasti apua rannalta ja näin pääsimme keinumaan kylkipaikalle. Rauhallista ei ole siinäkään, vaikka sivukiinnitys läheiselle kivelle vie hiukan voimaa keinutuksesta. Saunan sijaan pesut siis kylmässä merivedessä…

    btr
    btr

    Aina nälkäisten teinien meripäivän pelastus on hyvät eväät. Merellä maistuu kaikki, mutta aina parasta jos tarjolla on hampurilaisia á la Selena joka päivä. Kätevää meriruokaa ja väliin voi laittaa kaiken mitä edellisesltä ruokailulta jäi jäljelle. Aikoinaan taittelin leivinpaperista tällaisia taskuja, mutta nyt naiset ovat tuoneet venelle Lidlin mestarituotteita – Pro-mallia. Selena Grill is open…

    IMG-20180803-WA0000

     

    Särsöstä seuraavaan satamaan, jonka tärkein vaatimus teineiltä oli suihku. Selailin ja googletin… kaikki omat suosikkivaihtoehtoni olivat suihkuttomia. Niinpä seurasimme edellisvuoden tapaa laivojen sivuutusta Furusundin laiturilla, hyvien palveluiden äärellä. Ranta houkuttaa liikkumaan ja kiipeilemään kallioille katsomaan näköalaa. Satoja vuosia väylämerkkinäkin toiminut Furusundin mylly on rakennettu korkealle kalliolle. Saimme jahdattua myös muutaman Pokemonin ja pienen juoksun pääteeksi näimme munasta kuoriutuvan uuden Pokeminin. Kyllä puhelimesta on moneksi, jopa liikuttajaksi. Kuuman päivän päätteeksi oli mukava päästä saunaan ja suihkuun.  Rannassa hyvä unisex sauna, jossa keskustelu kääntyi ruotsalaisillakin sujuvasti suomeksi kun aiheena oli moottorin jäähdytyjärjestelmä.

    IMG-20180803-WA0002

    Ahvenanmerelle mahdollisimman ihanteellisessa kelissä. Aurinkoa pilviharson läpi, sivutuulta 5-6 m/s ja aallokko minimaallista. Viking Gracen sivuuttaessa meitä jäimme miettimään voisiko Magnus-voima liikuttaa myös purjevenettä? Onhan tuo ensimmäinen hybridialus matkustusliikenteessä hieno juttu ja perässä liehuu Suomen lippu.  Merellä teineille maistui päiväunet ja minulle purjehdus. Marhällanin majakan sivuutimme tummien pilvien varjoissa, jotka jyrähtelivät mutta eivät salamoineet meille. Kotoisan tuntuista olla takaisin Suomessa.  illalla reissun ensimmäiset Uno-mestaruuspelit, joissa Roope veti hurjan voittoputken seitsemällä peräkkäisellä voitolla 23 pelatusta pelistä. Lopputuloksella ei merkitystä – parasta on huikea peli. Nyt teinien kanssa viihtymään Maarianhaminaan, heidän lapsuuden maisemiin sillä täällähän oltiin joka kesä!

    IMG-20180803-WA0004