tai maailman parhaassa seurassa – ihan miten vain haluaa ajatella.
Merirosvoseikkailujen jälkeen olisi vaikea pistää paremmaksi, viettää vielä huikeampi viikonloppu. Kyllä naisisto osaa ja nyt odottelenkin jo kesälomaa ja Selenan Pink Panther – miehistönjäsentä.
Matkaan siis kevein kassein ja ajatuksena vain olla, seilata, saunoa, syödä, nukkua ja nauttia. Kertoa itselleni ne parhaat tarinat ja miettiä vain omia odotuksia .
Perjantain myöhäisillan Airistolla oli monta seiloria, useimmat matkassa melko tosissaan. Olihan alkamassa Pyytinkarin purjehduskilpailu. Minäkin innostuin jopa luovimaan, hämmästuttävän keveässä, tuulessa saaden matkavauhdin nousemaan yli kuuden solmun. Kisailijat menivät menojaan ja minä rantauduin Lillholmeniin tyynessä puolilta öin. Sitten nopea kipaisu saunaan ja hiilloksesta sai vielä aikaan tulta. Saunapuita kantaessa ja vettä pumpaillessa kului aika nopeasti löylyä odotellessa . Yösaunassa oli aikaa ihastella Suomen kesäyötä – voiko onko kauniimpaa?
Kesäinen aurinko helli lauantaiaamun kahvihetkeä ja siihen oli helppo juuttua. Merelle siis vasta iltapäivästä. Saariston lukuisista kauniista kohteista valitsin ihanan Brännskärin. Saavuin rantaan varsin kalsean merisumun kanssa yhtäaikaa. Sumu oli niin sakeaa, että oli vaikeuksia nähdä jopa kahden kaapelin päässä oleva viitta ja samalla ilma muuttui jääkaappilämpöiseksi. Onneksi sumulla oli kiire ja se liikkui ohitseni nopeasti. Rauhallisessa rannassa oli lopulta yön laskeutuessa lukuisia veneitä, mutta kaikille taisi riittää saunavuoro ja poijujakin oli vielä vapaana .
Aika menee merellä kuin siivillä vaikka ohjelmassa on vain pientä puuhastelua ja ruoka on enimmäkseen Stockmannin keittiöstä. Kaikki on yksinkertaista ja helppoa.
Tähän elämään olen joskus tykästynyt ja tunnelmat eivät ole muuttuneet – merellä on mukavaa myös yksin. Kesälomaksi kun saisi vielä Matinkin ohjausvuoroon niin kyllä kelpaisi…
Karonmatkassa 