Avainsana: Nynäshamn

  • Naisisto laineilla – nyt kepeästi kohti kotia

    Naisisto laineilla – nyt kepeästi kohti kotia

    Sunnuntaina armotonta bunkrausta, nyt Selena on täynnä ruokaa ja juomaa. Vihdoin kolmen jälkeen liikkeellä ja ensimmäiseksi lonkeron tilalle tankkiin dieseliä, tupla-myrkyillä. Kyllä on kivaa tämä bio- Diesel😯. Saimme myös tyhjäksi septik-tankin aivan mahtavalla imulla.Kevyessä tuulessa oli vuoro Lombardinin ja konetimme Borgholmiin. Matkalla aivan mahtavaa ”pikkupurtavaa”.

    Pientä haukkupalaa😍, tällaisia maukkaita annoksia tarjolla k onoko viikon👍

    Satamapaikan valinta oli huolellinen ja paljasti sataman olevan melko matala. Lopultakin kölin alla huomiota herättävän vähän vettä. Kokoajan kuitenkin kelluttiin, pitkien meriruohojen joukossa.

    Borgholm on suhteellisen matala satama, jossa kasvaa pitkiä meriruohoja. Kaikuun katsominen aiheuttaa sydämen tykytystä

    Iltalenkiksi kiipeilimme Borgholmin linnan raunioille. Kyllä olikin paljon ihailtavaa metsäretkellä. Paluu veneelle virvokkeiden kautta. Kyllä maistui tortillat päivän päätteeksi 😍

    Metsäreippailulla ❤️
    Metsäretken ihmeitä – tässä lähtee mielikuvitus laukalle, tirsk🤭
    Borgholmissa linnan rauniot

    Maanantai sumuinen aamu ehti jo kirkastua ennenkuin Selenalla oltiin menokunnossa. Lähtötilanteessa kaikki mahdollisuudet tilanteen eskaloitumiseen🙄🙈, mutta onneksi olimme onnellisten tähtien alla. Liika varovaisuus ei sovi meille, pakki päälle ja menoksi olisi ehdottomasti toiminut nyt parhaiten.

    Aikuiset naiset merellä⛵

    Aamupäivän menosta vastasi Lombardinin, koska tuuli ei vaan riitä😯. Onneksi lystiä piisaa silti ja merellä kun on nähtävyyksiä. Nyt siivuutimme keskellä Kalmarsunttia nököttävän Dämmanin, joka on varsin mielenkiintoinen majakka. Tämä 25 miljoonalla kruunulla myytävänä ollut luxus-kesämökki lienee saanut uudet omistajat, koska se selvästi on saanut uutta pintaväriä.

    Myös Blue Jungfru ohitettiin läheltä ja lähietäisyydeltä se on kyllä ihan vihreä.

    Huikeat suunnitelmat pitkälle menosta hiipuivat päivän mittaan. Tuulta ei vain riittänyt ja siksi päädyimme Västervikin saaristoon, Idön satamaa. Todella viehättävä satama ja meille mainio paikka laiturin päästä. Koko joukko kauniita kuvia ja aamulenkilläkin oli ollut viehättävä maisema.

    Onnistuimme hiukan aikaisemmassa lähdössä ja seuraavaksi oli suunniteltava viikon kohteita. Mennäänkö mukavasti noin 40-50 mailin matka vai yhdellä halssilla Nynäshamniin? Kotiin jäänyt merikortti alueelta kannusti valintaa suoraa Nynäkseen. Siellä meitä odottaisi Systeemi, Pelle-kauppa, venetarvikekauppa ja tietysti kalakauppa. Varauduimme pitkään päivään ja ”verkottomuuteen” merellä. Meripäivänä onkin sitten aikaa askarrella. Meri kunnostautui tässä.

    Valmistumassa upea leiketaulu – onneksi veneestä löytyy materiaalia

    Myötätuulessa Nynäshamn lähestyi tasaisesti. ”Tyhjä meri” alkoi täyttyä mitä lähemmäs saavuimme ja pääsimme tekemään pari kunnon ohitusta. Landsortissa utelias hylje kiinnostui meistä ja näyttäytyi.

    Tälläistä konttilaiva hässäköitä väistelimme.

    Nynäkseen pääsimme ajamaan pimeydessä ja osalle miehistöstä tämä oli eka kokemus. Sisäänajossa löytymättä jäivät linjat – lieneekö syynä samanaikaisesti alkanut tihkusade vai kaupungin huikea ”valosaaste”. Jännitystä lisäsi myös laituriuudistus, jota ei löytynyt meidän kartoista. Rannassa puhelimesta avattu Navionicsin kartta näytti totuuden. Ensi kesän reissulle kartta täytyy päivittää. Hienosti selvittiin laituriin pimeydessä ja poks, poks avattiinkin kehujen keskellä.

    Keskiviikkona katsastimme Nynäksen palveluja ja taas tuli Selenaan aimo ostokset. Minun pettymykseksi venetarvikekauppa oli muuttanut pois satamasta. Tarvittaessa tuo 2km kyllä taittuisi ripeästi, mutta heräteostokset jäävät veneilijöitä tekemättä.

    ”Siskoksilla” kasseissa Nynäshamnin antia, Pelle-kaupassa kaikki -40%

    Merellä oli tuuli puhalsi perän takaa ja pääsimme täysin purjein reippaasti kohti
    Saltsjöbadenia. Jiipit tulivat tutuksi ja niissä riitti vauhtia ja jännitystä, varsinkin kun tuuli nousi ajoittain jopa 15m/s. Näimme Dalaron linnan ja ihastelimme rantojen ”kesämökkejä”. Meilläkin riitti seurattavaa ja hämmästelimmekin erästä saunalauttaa, joka lopulta paljastui kyljellään olevaksi katamaraaniksi. Melkein sama juttu siis!

    Ihan on saunalautta – pitäisikö käydä optikolla?

    Myöhäiseen iltapäivään jäänyt lähtö tarjosi jännitystä 👍. Iltapäivään luvattu voimakas tuuli oli noussut ja puhalsi navakasti veneen sivusta.  Teimme irrottautumissunnitelman, jota pääsimme selostamaan myös naapuri veneen saksalaismiehelle. Me emme tarvitse keulapotkuria, koska meillä on ”rope” (köysi) keulasta ja meidän ei tarvitse vinssata poijulle, koska Kirsi😂. Alun epäilyjen jälkeen oli mies huikannut lähtömme keskellä heidän tarvitsevan meitä huomenna kun he tekevät lähtöä. Tuulinen rantautuminen kakkalaiturille onnistui myös hienosti ja sitten pääsimme matkaan oikeat tankit täynnä/tyhjänä.

    ”Siunittelupalaveri” keulakannella

    Saavuimme Saltsjöbadeniin juuri ennen yhdeksää ja taidokkaasti kiinnittäydyimme perätuulessa laituriin ravintolan eteen. Ravintolan aukioloajan saimme kuulla sataman henkilökunnalta ja huomasimme että ehdimme laittautua sekä nauttia rantautumiseen kuuluvat virvokkeet. Kun lopulta kauniina mekoissamme laskeuduimme laiturille saimme kuulla keittiön olevan kiinni. Ravintola toki oli auki🙈… Kipitimme hotellille, josta saimme saman vastauksen. Kun keittiö oli kiinni myös läheisessä Vår Gårdissa, jouduimme palaamaan alukseen. Onneksi meillä on taidokkaita kokkailijoita matkassa ja yön tunteina Selenan keittiöstä tarjoitu risotto oli aivan mieletön makuelämys. Sitä odotellessa, virvokkeita nauttiessa oli hyvä harjoitella ”hur länge är köket öppet?”

    Kauniina mekoissa ❤️, mutta illallista ei silti heru😳

    Aamulla liikkeelle sukkana jo klo 9, koska nyt emme halunneet missata ravintola-iltaa. Tehokas kahden hengen voimin tehty lähtö antoi muille armon aikaa nukkumiseen.  Purjeiden nostossa tuppo hiuksiani kulkeutui käsittämättömästi ison skuutin yläpulpyrän kierteisiin. Oli skalpeeraus lähellä😳😱. Nyt oli merellä vilskettä ja vilinää, veneitä joka lähtöön ja useita väistettäviä. Meillä jatkui myötätuuli ja aurinko ☀️ Veneitä sivuuttaessa hämmästelin lukuisten ruotsalaisveneiden matalaa reivikynnystä, joko 8m/s tuulessa on reivien aika?

    Ajovastuussa Meri&Sanna

    Möjän kohdalla, väylien risteyksessä oli aika tehdä pöytävaraus. Jos mahdumme Fejanille valitsemme ulomman, nopeimmin kohteeseen vievän väylän. Pöytävaraus 21:30 onnistui ja nyt voimme rennosti jatkaa suoraa kohteeseen.  Nyt ei missata ravintolaa!!!

    Rentoa purjehdusta kauniissa maisemissa 👍

    Fejanin laiturille vähemmän tyylikäs rantautuminen naapureiden avustamana. Uusia kokemuksia eräälle, tarjosi perän kiinnitys Välimeren tapaan mooringeihin. Aina voi oppia uutta. Alku illasta laiturissa yllättävää keikkumista ja veneiden liikehdintää.

    Ihanat❤️, sovussa peiton alla!

    Tänä iltana meillä erinomainen aika pesuihin ja kaunistautumiseen, eräät löysivät myös rannan yleisen saunan ja pääsivät kipakoihin löylyihin. Lopulta istuimme ravintolapöytään kauniina ja nälkäisinä. Yhtään kuvaa ei todisteena ole, mutta ruoka oli todellakin superia! Mahtava makuelämys.

    Konetusta tyynelle Ahvenanmerelle

    Perjantaiksi luvatut useat ukkos/saderintamat aloittivat aamuyöstä ropinan kannella. Sääpalveluiden tutkailu antoi ymmärtää, että tänään Ahvenmeren ylitykseen hyvässä kelissä on melko tarkkarajainen aikaikkuna. Siksi liikkeelle nopeasti aamu-ukkosten jälkeen. Ahvenanmeren ylitys meni varsin onnellisten tähtien alla ja tuuli yltyi kovaksi vasta Nynäshamnin kohdalla. Lopulta teimme jopa kaksi luovia😯😯, reissun ainoat Nyhamnin kohdalla.

    Ahvenanmeren tunnelmissa 😍

    Sade tuli päälle vasta rannassa, joten täydellinen ajoitus purjehtimiseen. Rödhamnissa oli hyvin tilaa ja saimme jopa saunavuoron alku illasta.  Sateen kastelemat kalliot olivat todella liukkaat ja saunapolku yhtä kalliohyppelyä. Saunapolulla liukastumisen aiheuttikin Merille nilkka-aksidentin. Onneksi hän pääsi omin avuin veneelle ja todettiin että kaikki jalassa toimii. Kolmen K:n hoito aloitetaan välittömästi  ja onnellisena todettiin, että onneksi vain nilkka👍😯 eikä päänvamma.

    Näkymä Rödhamnin saunasta

    Iltajännitystä saimme s/y Frian Ahvenanmeren ylityksen seuraamisesta. He lähtivät Fejanilta kuudelta kohti Rödhamnia. Tuolloin meillä oli tuuli selvästikin yltymässä ja kahdeksalta Nyhamnin rannikkoasema kertoi tuulen puhaltavan 13-16 m/s voimalla. Ukonilman erikoisuus on juurikin paikallisuus ja samoihin aikoihin saimmekin tiedon, että Ahvenmeren toisella puolella oli tuuli tyyntynyt ja peltigenoa käytössä. Puolilta öin s/y Selenan yöpäivystys laittoi tiedustelua ”missäs menette”? ja samalla tuli soitto valo-opastustarpeesta. Sieltä sateesta saapui, pimeään Rödhamnin satamaan s/y Fria. Heidän ylitys oli mennyt sateessa ja heikossa tuulessa, tuuli oli yltynyt vasta loppusuoralla. Reipasta menoa!

    Ihana Rödhamn❤️

    Aamulla saimme s/y Frian kipparilta konsultaation nilkkavammasta, kiitos siitä 👍. Kyllä jää henkiin meidän potilas, eikä tarvitse pikaista hoitoa. Jatkoimme hoitoa kinesioteipillä, kylmällä ja levolla.

    Kakkakaruselli oli tällä kertaa tosi vinkeä!

    Aamulla ohjelmassa kakkakarusellia, joka olikin todella vekkulia riuhtovassa tuulessa. Selvittiin kuitenkin hienosti. Reivattu iso ylös jo lahdessa ja sitten merelle. Nyt on viuhunaa, tuulta 12-16m/s. Saamme mittariin kesän ennätyksiä, korkein nähty luku oli 9,6 solmua. Onneksi olemme harjoitelleet lukuisia jiippejä👍. Kova ja puuskainen takatuuli oli haastava seuralainen ja yhdessä hallitussa jiipissä katkesi sitten ykkösreivin takaliikki. Päätimme hakeutua saaren suojaan rakentamaan kakkosreiviä. Gripön saari Degerbyn länsipuolella antoi hyvää suojaa tähän.

    Nyt on numerot lähellä 👍

    Samalla nautimme  kanttarelliuunimunakasta, jota ansiokkaasti oli valmistettu heittelehtivässä pentryssä. Ravittuna ja uusin purjeasetelmin jatkoimme matkaa. Kakkosreivi on tälle veneelle kyllä aivan myrskypurje, joten liitoon ei pelkällä purjeella päästy. Me tarvitsisimme kolmet reivirivit.

    Keikkuvan keittiön kokit👍

    Ennusteen mukaisesti tuuli laantui ja lopulta Kihdillä olisimme voineet mennä jo täysin purjein ellen olisi surrannut takaliikkiin varsinaista viritystä. Tuo ei ollut aallokossa purettavaa mallia niinpä jatkoimme keulapurje moottorina. Lopulta hienoa seilausta aivan perille. Kyllä on Kihti nuoruusvuosista lyhentynyt, nukyään se on ihan poron kusema. Kymmenen jälkeen saavuimme hiljaiseen Haplot-Lammanin lahteen ja tätä raukeaa rauhaa me nyt tulimme häiritsemään. 

    Kaunis aamu ja jo ennen yhtätoista olimme keskenämme – koko lahden tyhjennyttyä👍. Meidän oma Lassila&Tikanoja ehti ensimmäisenä saunan siivoukseen ja tällä kertaa se oli TODELLAKIN hyvä juttu🙈

    Tehokkaina ryhdyimme heti välittömiin rantapuuhiin. Sauna kuumaksi, pientä poijusoutelua ja mitä näitä nyt on… Onneksi pentryssä oli jo Merillä uuni kuumana ja raidat valmiina kylmäboxissa. Grilli-ilta muuttui maukkaaksi illalliseksi veneessä – aivan mahdottoman hyvää lammasta ja kasviksia👍. Saunan lauteille lopulta yhdeltä 🙄, siellä kun laskeskeli taaksepäin niin…. Yhdeltä kun lähtee niin yhdeltä on saunassa, jos olisimme lähteneet kympiltä niin silloin 😳. Toisaalta kuka näitä nyt miettii😂😂😂 Ihana päivä, ilta, sauna, retki, seura ja loma!!!

    Ihanat naiset merellä❤️

    Illallisen valmistus loppui yöllä kaasupullotetsaukseen, joka tuotti vain kaksi katkennutta kynttä. Jäimme kaasutta ja päätettiin, että halloumit siirtyi seuraavaan päivään. Aamulla uusin silmin kun asiaa tutkittiin niin syylliseksi löytyi jälleen paineentasaaja. Onneksi tämä on s/y Selenassa kuluva osa, joten sellaista ilman ei olla merellä. Varaosa kaapista tilalle ja saatiin kahvia! Miten ihmeessä ihan kädettömät omistaa purjeveneitä – onko olemassa purjevene talonmiehiä??

    Selena pentrystä koko viikon mitä ihanampia makuelämyksiä 👍 Välillä merikattaus melko karua, mutta mitä siitä sillä maku ratkaisee😄. Ihanien ruokien suunnittelusta kiitos miehistölle ja oli ihana oppia tekemään myös uusia ruokia.

    Nyt on retki lopussa ja konetamme kotiin. Jäämme kaipaamaan meriaamiaiskattausta, ihania lounaita, täydellisiä illallisia, hyvää huumoria, seikkailua, tarinoita, kadonneiden tavaroiden etsimistä, merta, aurinkoa, tuulta, reivejä, tuuliennusteiden tutkimista, Timo Fränttiä, landausjuomia, huutonaurua, tilannekomiikkaa, myötätuulta, Lombardinin louskutusta, meren kohinaa ja mitä näitä nyt on❤️

    Viimeinen päivä, matkalla kotiin❤️

    Kiitos Kirsi, Meri, Meri ja Sanna erinomaisesta seurasta 😍🥂

  • Fåröstä Nynäshamniin 12 tunnissa

    Aamiaista kannelle kaksi, yhdelle. Kaksi huikeaa purjehdusviikkoa takana ja nyt on vene hiljentynyt todellakin. Aamiaista Nynäsin touhukkaassa satamassa muiden puuhia katsellen.

    btr

    Vietimme ikimuistoiset kaksi viikkoa naisten kanssa Gotlantia kiertäen. Miten hienoja paikkoja, unohtumattomia hetkiä ja tarinaa pitkäksi aikaa kerrottavaksi. Parasta kaikessa ei ole purjehdus vaan se että juuri me olemme kohdanneet. Veneellinen ainutlaatuisia elämänkokemuksia, vahvoja naisia, joilla on viisautta ja sydäntä olla läsnä omana itsenään. Kotimatka on alkanut, Happy Ladies at Pendeltåg🚊…

    rbthdr

    Herätämme suuren kysymysmerkin, joka täällä diskuteeraamisen luvatussa maassa myös sanotaan ääneen. Miten sopu voi tuossa veneessä säilyä? onkohan teillä paljon  ristiriitoja? Miten siinä selittää, että ei lainkaan – meillä ei ole tarvetta riidellä vaikka voimme olla eri mieltä ja olemmekin. Vahvuus antaa myös viisautta ymmärtää toista ja ikä varmastikin pehmeyttä kulmikkaisiin tilanteisiin. Tarve saada sanoa se viimeinen sana on usein hävinnyt elämänkokemuksen myötä. Miten kertoisimme ihmetteleville (yleensä miehille), että meidän kokemuksemme mukaan sekamiehistöissä on enemmän epäsopua ja että olemme usein törmanneet tilanteeseen missä mölyä mitättömästä kehittävä veneen Draama Queen onkin ollut mies. Never a boring moment with LadiesMojitoSailingTeam – purjehdukset tulevat jatkumaan. Ensi kesää jo suunnitellaan, mutta vielä ei ole varmaa nähdäänko meidät ”appedissoina” Ruotsin kanavilla, Puolassa, Pietarissa vai aivan jossain ihan muualla. Kiitos ihanaiset Hanna-Mari, Meri, Henna, Kaisa, Kirsi, Marie, Marjo ja Hilkka❤.

    IMG-20180726-WA0033

    Viimeistä iltaa Gotlannissa vietimme Fårösundissa lauttojen tasaita menoa kuunnellen ja seuraten. Lieneekö ilman kuumuus tehnyt meistä niin reagoimattomia, ettei edes vilkas lauttaliikenne saanut meitä häiriintymään. Fårösundin satamassa meitä vastaanotti paikallisopas, jonka neuvoista vaihdoimme paikkaa sillä emmehän halua joutua helvetilliseen keinuntaan. Surullista oli hänen paikkaohjaus, jossa hän kertoi meidän voivan kiinnittyä latriinintyhjennys paikalle. Sitä ei kuulema ole koskaan käytetty eikä tyhjennetty. Miten voi paikallinen olla noin kaukana arjesta kun juurikin tuossa suntissa konetimme mahdottomassa puurossa eteenpäin – pian meren sinisyys on vain muisto. Emme kuitenkaan tarttuneet tuohon korttiin vaan hänen toiseen ehdotukseen, jossa käytimme Gotska Sändöön vesibussin paikkaa. Aamulla iloksemme huomasimme latriinipumpun kyllä toimivan ja epäilen kyllä ettei Selena ollut pumpun eka asiakas .

    IMG-20180729-WA0002

    Oli hienoa päättää purjehdus naisten kanssa loistavaan purjehduspäivään. Onnistuimme seilaamaan melkein laiturilta laiturille upeassa sivuvastaisessa tasaista 6- 7,5 solmun vauhtia. Tuulta ei ollut paljon, mutta riittävästi viemään meidät kahdessatoista tunnissa mantereelle. Sanoimme näkemiin Gotlannille, mutta emme hyvästi. Näemme vielä, sillä paljon jäi vielä näkemättä ja rakkaisiin paikkoihin haluaa aina uudestaan.

    btrmdn

    Vietin hiljaista yötä, siivotussa ja tottumatta tyhjän tuntuisessa veneessä. Onneksi tuuli ulvoi kevyesti mastossa tuoden tuntua tavanomaisesta kesäyöstä. Säätiedotuksen varoitukset yön ukkosesta saivat minut parantamaan kiinnitystä, sulkemaan ikkunat ja korjaamaan hyttysverkot sisälle jo alkuyöstä. Niinpä aamuyön jyrähtely ja taivaalta tuleva kaatosade sai minut hereille, seuraamaan tilannetta mutta kannella hyppelyyn ei ollut tarvetta. Riitti kun irroti Selenan sähköverkosta ja sulki raollaan olevat kattoluukut ja sitten voikin vain ihailla taivaan välähtelyä. Kesäloman puolivälin ilotulitus tuli ukkosen muodossa – hieno luonnon voimannäytös johon ei ole mitään lisättävää.

     

  • Aamuvarhaisesta iltamyöhään…

    Byxelkrokista Nynäshamniin, 115 meripeninkulmaa nyt takana. Viime öisten, lyhyiden yöunien jälkeen hieno suoritus naisistolta.

    DSC_0551

    Olipa meripäivä – auringossa köllöttelyä avomerellä, nautintoa isolla N-kirjaimella. Ollaan syöty ja juotu, naurettu ja itketty – onnesta ja liikutuksesta, pohdittu mennyttä ja tulevaa, kuunneltu Abbaa ja juotu Mohitoja itse tehdyin jääpaloin. Ehdimme rentoutuakin kannella loikoillen ja puhdetöitä tehden. Köysitöinä on poistettu vappuhuiskia, siivottu kantta ja kätevä emäntämmekin tutustui virkkauksen saloihin ja saikin aikaiseksi kahdeksan ketjusilmukkaa. Nähtäväksi jää mikä tuosta virkkauksesta syntyy vuosien saatossa. Avomeren huikeissa maisemissa voi kannella pitää myös sokerointi-  ja jalkahoitostudiota, nyt on silukkaa. Avomerellä olemme yhteyksien tavoittamattomissa, mutta kun ranta alkaa näkyä tulee taas palkkeja puhelimeen. Siitä iloa kaikille – erityisesti olemme saaneet nauttia TinderDating tuomasta huvista – voi tuota valikoimaa…

    DSC_0561

    Merellä surkuttelimme Itämeren surkeutta – lähes koko päivän kuljimme jonkinlaisen kasvuston läpi, paksumman tai ohuemman. Mielessäni on tuo Puolan tilanne, yhtään septik-tankin tyhjennyspaikkaa en löytänyt. Miten tuolla purjehditaan veneellä, jossa mereen ei ole mahdollista tyhjentää mitään? Toisaalta Puolasta taitaa Itämereen mennä paljon muutakin sopimatonta – mitenköhän tuohon voisi vaikuttaa…

    Nynäshamniin saavuimme samaanaikaan hämärän kanssa mutta ikäväksemme missasimme saunan – ei yösaunamahdollisuutta täälläkään. Aamulla aukesivat rannan kaupat – kiva juttu. Paikallinen Pelle-kauppa oli aivan kuin tilauksesta laskenut kaikkien tuotteiden hintaa -40%. Kyllä nyt on nättiä uutta kaikilla, minä pysyin piukkana ja yhtään uutta takkia en ostanut, koska itseasetettu ostokielto on neljän takin omistajana edelleen voimassa. Jotain kivaa kuitenkin ja yhtään Pelle-mekkoa ei vielä ollutkaan. Omiin suunniteltuihin ostoksiin kuului myös moottorin ilmansuodatin ja uusi lyysari kahden toimimattoman tilalle. Huikea palvelu rannan kaupasta. Suodatinta soitettiin läheiseltä Lombardini-myyjältä, valitettavasti olisin saanut uuden vasta parin päivän päästä. Lyysariakaan ei heillä ollut hyllyssä, mutta pyytämättä myyjä soitteli koko Nynäshämnin mahdolliset kaupat läpi ja lupasi myös pyytämättä auton lainaksi tarvittaessa.. Lopuksi myyjä lupasi tekohengittää vanhaa suodatintani paineilmalla, tietenkin pyytämättä. Perässäni ollut miesasiakas kertoi minulle ettei tuota ilmansuodatinta kovin usein tarvitse vaihtaa, hän ihmettelikin mistä päättelen vaihdontarvetta olevan. Yritin siis selitellä konehuoneessa havannoimaani harmaata ilmaa hänelle, mutta en tainnut vakuuttaa häntä. Kiitellessäni myyjää tekohengityksestä sain hänen arvioksi suodattimen olevan todellakin vaihdon tarpeessa. Oikeastaan mikään suunnittelemistani ostoksista ei onnistunut, mutta ostin kuitenkin varakulkuvalot ja silti poikkeuksellisen erinomaisesta palvelusta täyskymppi Nordberg Nilsson Båt och Motor AB:lle. Tuonne palaan varmasti ostoksille.
    Naisistomme on herättynyt jonkun verran ihmetystä ja olemme saaneet jonkin verran kysymyksiä. Nynäshamnin polttoaineaseman myyjä kyseli onko todella meitä veneellinen daameja. Hänen kysymyksensä osui kuin naulan kantaan – hän nimittäin arveli naisistossa olevan enemmän epäsopua kuin miesten kesken. Todistin hänen väitteensä vääräksi ja pääsin siis markkinoimaan loistavaa sovellustamme. Sain vakuutettua hänetkin sen erinomaisuuudesta, uskoi toimivan hyvin ja varmasti muillakin.
    Nyt vauhdilla Sandhamniin – näyttäytymään uusissa vaatteissa ja nauttimaan Nynäshamnin savustamon mainiota savukalaa. Illallisen jälkeen suuntaamme merelle – tavoitteenahan on olla yö merellä ja lauantai-iltana saunomassa suomalaisessa saunassa, kotinurkilla.

  • Summa Summarum 3. Yksinpurjehdus kotiin Nynäshamnista

    Kokemusrikkaan loman päättämien yksinäiseen viikkoon merellä, on ihan täydellistä. Olin siis merellä, veljeäni lainaten, maailman parhaassa seurassa viikon. On asioita joita ei voi jakaa, eikä pukea sanoiksi, asian kärsimättä.  Yksinäisen viikon voisi varmasti jakaa täydellisesti samoin ajattelevan kanssa, joka myös uskaltaa luottaa fiilikseen ja heittäytyä hetkeen. Jolle meri on virikkeistä paras ja joka viihtyäkseen ei tarvise viihdyttäjää/ seuraa. Silloin ei selitellä, ei avata yhtään keskustelua ” mihin perustuu?”, mennään kun tuntuu siltä ja vaikka päivä loppuisi niin lainataan yöstä tai sitten vaan ollaan, syödään kun on nälkä, ollaan tunteja ihan hiljaa tai sitten avataan ääntä tuulen kanssa samaan tahtiin tai itketään, tietämättä mitä itketään. Luetaan kirjoja, kuunnellaan stereoita liian lujaa tai yöllä ihan hiljaa rakkauslauluja ruotsiksi. Saunotaan yöllä ja päivällä, jutellaan itsekseen tai lokille ja saadaan lintu ehkä säälistä istumaan tutka-antennin päälle hetkeksi. Mietitään elämää, arkea ja juhlaa, menneitä ja nykyisiä, tulevaisuutta. Silloin on lupa olla se tylsä, ylivilkas, rohkea, pelokas, vahva, heikko, surullinen, sairaan taitava, kaikkivoipa, yksinäinen oma itsensä eli seuraihmisenä aika hankala tapaus.

    Nynäshamn – Turku välille mahtui ihan kaikkea. Ongelmia keulapurjeen kanssa ja laakerinrassausta, bikinikelejä ja auringonottoa rannalla ja liikkeessä, saunomista, seurustelua oikeasti kiinnostavien ihmisten kanssa,  täydellistä yksinoloa, purjehdusta ja konetusta, sadetta ja paistetta, elämän suurten kysymysten pohdiskelua ja lopulta hurjan hauska kesäloman lopetusjuhla Nauvossa ”kaverille kanssa” teemalla. Merellä on mutkatonta olla yksin, mutta rantautuessa otan mielelläni apua vastaan. Tätäkin lajia löytyi joka lähtöön, rantauduin yksin säkkipimeässä tyhjään rantaan, yksin kirkkaassa auringon paisteessa muiden katsellessa mitenköhän tuo onnistuu, useimmiten sain kuitenkin mukavasti apua ja välillä auttajia oli oikein useita. Kiitokset kaikille fiksuille, jotka jaksatte auttaa kanssaveneilijää. Autan myös mielelläni itse kaikkia niin hyvin kuin osaan ja ihan kaikessa. Tänä kesänäkin olen yhden koneen käynyt starttaamassa ja teen sen ihan mielelläni.

    Yksinäinen nainen merellä tai ajatus siitä saa ihmiset kertomaan kommentteja, joita ei voi olla miettimättä. Jos nainen voi ajaa autoa niin miksei venettä, onhan tiellä toki paljon ahtaampaa. Tämän kesän suurin totuus on yksinkertaisuudessaan hyvän ystäväni lause ” jos sulla joskus on oikeesti mies niin et voi tuolla lailla seilata koko kesää”… miten totta tämä onkaan ja vaikka parisuhde onkin yhtä kompromissia (kompromissia, jossa tärkeät asiat, kuten asuminen, työnjako perheessä, veneily/mökkeily/vapaa-aika pitää mennä kuitenkin niin kuin mies haluaa) niin olenko oikeasti valmis luopumaan tästä? En ole tapaillut yhtään miestä, joka ei olisi yrittänyt puuttua jotenkin purjehtimiseeni ja/tai veneenomistamiseen. Joitakin häiritsee rahan tai ajan menetys, joillekin purjehdus on liian hidasta etenemistä ( hyvällä tuulella mun vauhti 7-8 solmua, koneella 8 solmua – kuitenkin moottoriveneellä taloudellinen matkavauhti 8-9 solmua ja polttoainetta kuluu niin, että seteleitä voisi repiä tasaiseen tahtiin) toisia liika itseriittoisuus tai se, että minä omistan veneen eikä hän. Yksinpurjehtiva nainen ei myöskään oikein tue kenenkään miehisyyttä vaan päinvastoin. Siinä saattaa miestä kannustavat lauseet kuten ”oletpa taitava merenkulkija rakkaani”, jäädä sanomatta ja ihailevat katseet luomatta. Mutta kukapa pyörällä tai autolla ajoakaan komppaisi?!? Sitä siis pohtimaan, vaihtaisinko tämän parisuhteeseen vai jatkanko edelleen linjalla enemmin pari suhdetta kuin parisuhde. Ehkä aikanaan otan varttuneenpien ja viisaampien neuvoista vaarin ”hiukan avuttomampi kannattaisi olla” tai sitten vaan, ortopedin mieliksi, etsin sen vahvan, joka säästää niveliäni!

    Summa summarum… istun veneen salongissa Lillholmenissä ja syksy on pimeimmillään. Tänä syksynä olemme olleet lasten kanssa liikkeellä pari kertaa ja yksinäni olen seilannut kolme viikonloppua. Talvi lähestyy ja on pian on aika lopettaa tältä kaudelta. Tämän kesän keksintöjä on nyt aika listata:

    – lapset on ihania ja seikkailu heidän kanssaan vasta onkin ihanaa, tätä lisää!

    – vene kotirannassa on kiva juttu, mitä helpommat ympyrät sen parempi.Vene talveksi myös Turkuun, vaikka ei ihan kotipihalle niin lähelle kuitenkin.