Lähdettyämme Kokkolasta oli seilattava ohi Kalajoen ja muutaman muun pikkusataman, sillä 2 metrin syväys rajoittaa satamavalintoja. Harmillista, sillä Kalajoelle olisi kyllä kiva poiketa. Pitkän ja hyvätuulisen päivän päätteeksi ajoimme sisään Raaheen. Päädyimme Raahen pursiseuran ”Terässatamaan” palveluiden perusteella. Satamaan meni hyvin merkitty 2,1m väylä – tarkasti väylällä kun pysyi niin kokoajan oli kölin alla vettä riittävästi. Iltakävelymaisemat olivat rauhallliset samalla harmittelimme rannalla nököttäviä veneitä. Huonosti menee vanhat kaupaksi kertoi erään veneen omistaja – merelle tekisi mieli vaan ei enää kunto salli. Tämä muistuttaa siitä, että nyt on painettava sata lasissa – vanhana sitten rauhoitun😊
Aurinkoinen aamu sai meidät verkkaiseksi. Aamiainen istumalaatikossa, kaikessa rauhassa tuntui kivalta. Elämä on ihanaa juuri nyt! Hidas aamu vei meidät rauhalliselle merelle, tuulta 2-3m/s suoraa vastaisesta. Onneksi Lombardinin laulamalla saavutimme Hailuodon, Marjaniemen sataman. Suojainen syvä satama, jossa kaikki palvelut vaikkakin mitoitukseltaan riittämättömät tähän Corona-kesään. Veneiden lisäksi palvelut olivat kymmenien auto matkailijoiden käytössä.
Olimme saaneet mökkikutsun ja saimmekin viettää ihanan illan Merjan ja Kaitsun mökillä saunoen, syöden js maisemista nautiskellen. Aivan ihana ”kalavaja” mökki kaikilla herkuilla. Tunnelmallista, kodikasta ja ihalla tavalla yksinkertaista ja kaikki tämä mahtavassa ympäristössä. Kiitos vieraanvaraisuudesta❤️.
Vietimme ihanan päivän Hailuodon maisemissa. Kävelimme rannan pitkospuilla aamupäivä reippailuna, kerättyämme janoa maistui paikallinen olut.
Iltapäivällä pyöräilimme 20 kilometriä päästäksemme tutustumaan Hailuodon keskustaan, metsähautausmaahan ja Hailuodon Panimoon.
Sitten pistikin kiireeksi, että ehdimme aikanaan hotellin ravintolaan. Kiireet loppuivatkin sitten siihen, sillä näköalan perusteella valittu ravintola oli kyllä melkoinen kokemus.
Täydellinen näköala ja atmosfääri, mutta henkilökunta ei kyllä ystävällisyydestään huolimatta saanut montaa pistettä. Miten ihmeessä kylmän alkusalaatin saaminen voi puoli tyhjässä salissa kestää yli tunnin?🙈 Pääruokaan menikin sitten toista tuntia, harmi että tulimme nälkäisinä. Meinasi huumori loppua, vaikka tarjoilija nauroikin meidän puheelle – olimme kuulema verbaalisesti huvittavia. Ei ollut Turun murre hälle kotoisaa. Lopulta tuli vipinää kun annettiin aikaraja jälkiruoka-kahvi yhdistelmän toimittamiselle. Tarjoiluun ryhtyi myös ”yks’sieluinen” kokki, kuten hän itseään kuvasi. Ruoka sai kyllä hyvät pisteet, makoisaa oli. Kehitysehdotus – asiakaspalvelun pitää olla numbaone ravintolassa. Pöytien tyhjennyksen/ paperien pyörityksen voi kyllä jättää, mutta olemassa olevat asiakkaat pitää palvella 110%. Mehän oltais voitu ostaa vaikka enemmänkin, nyt sen sijaan hyvittelivät meitä usealla kympillä.
Illalla saatiin mies seuraa tutustumaan veneeseen ja päästiin avaamaan jopa lorupussi. Mukava iltahetki👍
Aamulla päätimme, etta nyt lähdemme kohti etelää. Lounainen tuuli laittoi meidät luovimaan hitaan varmasti etelään. Aikamme seilattuamme meno loppui perämerrn tyyntymiseen. Selena ei seilaa tuuletta, vaan sitten on Lombardinin vuoro.
Onneksi grilli on kuitenkin auki ja sieltä tulee burgeria kannelle…
Riittävän syvien satamien vähyys tekee menosta täällä erilaista.Päädyimme siis toistamiseen Raaheen. Nyt menimme Raahen keskustaan, museon rantaan.
Kiinnittäydyimme rantapenkereessä olevaan ponttoonilaituriin. Syväyttä oli riittävästi ja rannassa olevan ravintolan, Ruiskuhuoneen, takahuoneesta oli käytössä suihku/wc. Mikä siinä oli ollessa keskellä menoa! Raaheen pysähdyimme kahdeksi yöksi, koska merelle oli luvassa vastaista tuulta yli 10m/s. Satamamme oli suojaisa, mutta kova tuuli laittoi meidät silti köysileikkiin. Kevyt purtemme onnistui nimittäin vuorokaudessa tuuppimaan laituria metri verran sivusuuntaan. Lopulta meidän paino roikui rantapenkereessa ja laituri oli kiinni meissä. Onneksi ei ollut ruuhkaa laiturissa, mitäköhän sitten olisi tapahtunut?
Pyöräilimme Raahen nähtävyyksiä, täältä löytyy sekä Kekkosen etta Pietari Brahen patsaat. Iltaohjelmasta vastasi Ruiskuhuoneen live-esiintyjät. Oliver rokkasi meille oikein hauskan lauantai-illan.
Sunnuntaina on loma puolessa välissä ja me jatkamme kohti etelää. Luvassa luovia avomerellä alle 10m/s tuulessa…
Karonmatkassa 