Karonmatkassa

eilen oli muutosten päivä..

Written by

Karoliina

Kategoria/t:

,

niin sitten koitti elokuun ensimmäinen päivä ja miehistön oli aika vaihtua. Aamusta saimme Helsingistä miehistön lisäykseksi naispurjehtijan ja illalla oli poikien aika lentää kotiin. Haikeat oli tunnelmat kentällä, mutta pojilla oli jo kova kiire kotiin ja se auttoi eron hetkellä.

Runsaat kolme viikkoa lasten kanssa ja 966 mailia, käyty neljä maata ja monta satamaa, seilattu kovaa ja kovempaa tuulta. Tunnelmat lapsi osuuden jälkeen; olihan se raskasta, mutta ihan varmasti kaiken vaivan arvoista ja loppujen lopuksi paljon helpompaa kuin osasin kuvitella etukäteen. Ilmat ja erityisesti tuulet eivät meitä suosineet, mutta monessa suhteessa olimme onnekkaita. Kenellekkään ei sattunut isompia vahinkoja, vene säilyi kunnossa ja huumorintaju ja jaksaminen oli vielä vahvasti plussalla kun lapset lähtivät. Miksi on ihanaa olla lasten kanssa 24/7 yhdessä… Koska pohtisin muuten lapseni kanssa onko eduskunnan ja/tai presidentin valitseminen Suomessa reilua, mitä on planktoni, miksi tuuli ulvoo, mikä on kortsu… Koska kuulisin kaikki uudet biisit, kuten kerran kesässä… Koska tiskaisin koneen lailla lasten kanssa kaikki astiat alle varttiin pöydästä kaappiin… Koska olisin lapselleni ”vapaana” koko päivän… Koska kokkaisin lasten kanssa…

Kommentit

2 vastausta artikkeliin “eilen oli muutosten päivä..”

  1. Kontrastiina avatar
    Kontrastiina

    Kysymykseesi:”Miksi on ihanaa olla lasten kanssa 24/7 yhdessä…” vastaus on ehkäpä vain ”siksi!”. Veneessä olo on ihanaa aikaa. Kaikki tärkeät ihmiset muutaman kuution sisällä, kukaan ei missään vaiheessa pääse häviämään liian kauaksi, vaikka pystyisikin ottamaan ”omaa aikaa”. Tekee hyvää olla hetkittäin niin tiiviisti yhdessä. Ihminen on kuitenkin aika lähellä luolamies-aikaa, biologisesti siis, ja tekee psyykeelle hyvää kun kaikki on tavallaan hallittua ja hallittavissa, pienessä tilassa ja pienessä koossa. Arkielämässä kaikki hajoaa pieniksi palasiksi ja aikaakin tuntuu olevan niin kovin vähän. Olen teidän kaikkien puolesta kovin iloinen että saitte näin hienon irtioton! Ja miten uskomattoman hienosti pojat (ja sinä) pärjäsivät vaikka keli ei ehkä aina suosinutkaan. Mahdoitte olla monessa satamassa silmätikkuina, kun ei ollut ”kipparia lainkaan”, eli siis sitä miestä. Kun eihän nyt nainen ja kolme ”pientä” lasta voi pärjätä!? Tai sitten pärjää kun osaa..!

    Vastaus
    1. Karo avatar
      Karo

      Näin uskon minäkin, lapset viihtvät juuri siksi kun ollaan yhdessä ja äiti ei karkaa mihinkään vaan on koko ajan ”käytettävissä”. Toivon tämän ns.oikeaan aikaan vietetyn yhdessäolon antavan sitten voimia teini-iän haasteille. Oltiin kyllä huomion kohteena, mutta toisaalta tuntuu, että erilaisuus eikuitenlaan ole etelämpänä niin ihmeellistä. Ne keiden kanssa juttelin ilmettelivät lähinnä sitä, että olen nainen ja osaan purjehtia riittävän hyvin. Sen ei minusta pitäisi olla kovinlaan ihmeellistä, tottakai nainen voi osata purjehtia siinä missä ajaa autoa, traktoria tai rekkaakin… Paljon ollaan saatu myös apua rannoissa ja sehän on mukavaa!

      Vastaus

Jätä kommentti Karo Peruuta vastaus

More posts